Uudistunut koululaitos on entistä heikompi

19.1. 2:00

Ilta-Sanomien mukaan suomalaisen kouluopetuksen kunnian päivät ovat ainakin toistaiseksi ohi.

”Suomalaislasten ja -nuorten oppimistulokset eivät ole enää lähelläkään maailman tai läntisten verrokkimaiden huippua, vaan tulokset ovat taantuneet kansainvälisten vertailujen keskikastiin tai jopa keskivertoa heikommiksi.”

”Tuoreet tutkimustulokset ovat vahvistaneet merkkejä jo jonkin aikaa huolta herättäneen alamäen jatkumisesta ja osin jopa jyrkkenemisestä. Ero kärkimaihin on kasvanut, kun muualla oppimistulokset näyttävät kohentuneen ja meillä laskeneen.”

”Vaakalaudalla ei ole vain Suomen maine ja sijoittuminen kansainvälisissä oppimismittauksissa, vaan lasten ja nuorten koulumenestys ja oppimistulokset määrittelevät koko kansakunnan tulevaisuuden menestysmahdollisuudet. – – Oppimistulokset – ja Suomen sijoittumiset kansainvälisissä vertailuissa – näyttävät heikentyneen samaa tahtia kuin maan hallitukset ja koulutusviranomaiset ovat viime vuosikymmenten kuluessa uudistaneet ja tehostaneet koululaitosta.”

”Ongelmista on helpointa syyttää opetus- ja tukihenkilöstön ja määrärahojen puutetta, mutta tämä tuskin yksistään selittää sellaista oppimistulosten romahdusta kuin on nähty.”

”Toinen toistaan seuranneiden koulu-uudistusten kokeiluissa on moneen kertaan laiminlyöty tärkeää kansanviisautta: älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki.”

”Ennen taas uusia uudistuksia on tarpeen tutkia ja tarkoin tunnistaa kaikki oppimisromahdukseen johtaneet syyt – aiempien koulu-uudistusten haitat mukaan luettuna.”

”Samalla on palautettava mieleen koululaitoksen varsinainen tarkoitus. Koulua käydään oppimisen eikä ajanvietteen takia.”

Iltalehti toteaa, että väestön koulutustaso on ollut laskussa jo muutaman vuosikymmenen.

”Vuonna 1978 syntyneet ovat koulutetuin ikäluokka.”

”Luulisi, että Sanna Marinin (sd) hallitus olisi ottanut asian vakavissaan, mutta niin ei valitettavasti ole. Ei vaikka peruskoulun Pisa-tulokset ovat olleet kansallinen huoli jo pitkään.”

”Hallitus laajensi oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen, mikä sinänsä on hyvä asia. Samaan aikaan hallitus kuitenkin miltei ummisti silmänsä siltä, että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa asiat ovat pahasti pielessä. Paukut menivät väärään osoitteeseen, sillä mitä iloa on pakollisesta toisesta asteesta tilanteessa, jossa suuri määrä peruskoulusta tulevia ei osaa kunnolla suomea tai ruotsia eikä siten pärjää esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide