Liiketalon ulkoasua voitaisiin kohentaa muutosrakentamisen keinoin

Mannerheimintie 14:ssä sijaitsevan liiketalon säilyttäminen sellaisenaan ei olisi kaupunkikuvallisesti erityisen onnistunut ratkaisu.

Vuonna 1963 rakennetun talon (oik.) paikalta oli purettu pois niin sanottu Huberin talo.

20.1. 2:00

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda pyrkii purkamaan Mannerheimintie 14:ssä sijaitsevan liiketalon ja rakentamaan sen tilalle Sarc-toimiston arkkitehdin Sarlotta Narjuksen suunnitteleman uuden modernistisen liikepalatsin. Tämä on ekologisesti ja arkkitehtonisestikin kyseenalaista ja vastoin Helsingin tavoitetta kehittyä hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. ”Uudisrakennuksilla kestää lyhimmilläänkin useita kymmeniä vuosia muuttua peruskorjattuja taloja vähähiilisemmiksi”, arvioi professori Satu Huuhka (HS 15.1.). Useat asiantuntijat jakavat hänen kantansa. Purkavasta uudisrakentamisesta luopuminen olisi perusteltua.

Kaupunkikuvallisesti liiketalon säilyttäminen sellaisenaan ei kuitenkaan olisi erityisen onnistunut ratkaisu. Rakennuksen Kalevankadun puolen vanhasta korttelirakenteesta sisään vedetty pääty rikkoo ikävästi kokonaisuutta. Tämän ongelman korjaaminen on arkkitehti Narjuksen uudisrakennusehdotuksen ansioita. Sisään vedetty pääty on siinä korvattu perinteiseen korttelirakenteeseen mukautuvalla ratkaisulla korkeine ja näyttävine pääsisäänkäynteineen. Korttelia eheyttävä vaikutus syntyy.

Harkitsemisen arvoista olisikin yrittää ratkaista ekologinen ja arkkitehtoninen ongelma luovasti muutosrakentamisen keinoin. Olemassa oleva liikerakennus voitaisiin säilyttää pääosin ennallaan, kun vain sen eteläpääty muokattaisiin – mahdollisesti omana rakennuksenakin – Narjuksen ehdotuksen lähtökohdista vanhaa korttelirakennetta vahvistavaksi. Ratkaisu myös keventäisi ja rytmittäisi nykyisen liiketalon jokseenkin monotonista nauhaikkunoiden hallitsemaa julkisivua Mannerheimintiellä.

Sopeuttavan muutosrakentamisen radikaalimpi vaihtoehto olisi postmoderni montaasi, jossa nykyisen liiketalon rikkonaiseen päätyyn pystytettäisiin paikalla olleen, arkkitehti Theodor Höijerin suunnitteleman ja 1960-luvulla puretun uusrenessanssipalatsin julkisivukulmauksen fragmentti – suorana lainauksena tai sovellettuna. Kyse ei olisi uusvanhasta rakennuksesta kuten Höijerin niin ikään suunnittelemassa, osittain rekonstruoidussa Kämpissä, vaan postmodernista kulissista, jonka taakse nykyaikainen liiketalo rakennettaisiin. Ratkaisua voisi osin verrata virolaisen arkkitehdin Vilen Künnapun 1980-luvulla toteuttamaan kukkakaupan julkisivuun Tallinnan vanhassa kaupungissa.

Kimmo Sarje

filosofian tohtori, arkkitehtuuritutkija

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide