Opetusmenetelmien valinta on opettajan osaamista

Koulun kehittämisessä on paljon paikallista päätäntävaltaa.

Kuntien ja koulujen paikalliset opetussuunnitelmat rakentuvat kansallisille opetussuunnitelman perusteille.

22.1. 2:00

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsaus on herättänyt laajaa ja tärkeää keskustelua. Helsingin Sanomien siihen pohjaava kirjoitus oppimistulosten heikentymisestä (13.1.) on poikinut useita mielipidekirjoituksia, ja jaamme kirjoittajien huolen.

Peruskoulua ei voi tarkastella irrallaan ajan ja yhteiskunnan ilmiöistä, kuten taloudesta, teknologiasta, kulttuurista ja hyvinvoinnista. Opetussuunnitelma on aina aikansa poliittinen tahdonilmaus ja käsitys siitä, mitä on tärkeää oppia ja osata tulevaisuudessa. Suomessa opetussuunnitelmaa tehdään kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen avoimessa ja osallistavassa prosessissa.

Kuntien ja koulujen paikalliset opetussuunnitelmat rakentuvat kansallisille opetussuunnitelman perusteille. Opetushallitus vastaa perusteiden valmistelusta yhteistyössä kentän ja sidosryhmien kanssa valtioneuvoston asetuksen ja tuntijaon pohjalta. Paikallisen opetussuunnitelmatyön taustalla on kuntien ja koulujen tarpeiden huomioiminen, työn myötä syntyvä jaettu ymmärrys perusteista sekä luottamus opettajien asiantuntijuuteen. Tutkimusten mukaan opettajien osallisuus lisää sitoutumista opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Koulun kehittämisessä on paljon paikallista päätäntävaltaa. Opetuksen järjestäjät päättävät muun muassa koulujen taloudellisista resursseista, opetusryhmistä ja koulurakentamisesta. Näistä ei määrätä opetussuunnitelman perusteissa, kuten ei opetusmenetelmistäkään. Paljon keskusteluissa ollutta ilmiöoppimista tai itseohjautuvuuden vaadettakaan ei ole niihin kirjattu. Opetusmenetelmien valinta on opettajan osaamista.

Koulun kehittäminen on yhteistyötä.

Opetussuunnitelmamme perustuvat edelleen oppiaineille, ja laaja-alainen osaaminen on niiden yhteinen tavoite. Näitä tulevaisuuteen valmistavia, oppiaineita yhdistäviä laajempia taitoja on sisältynyt peruskoulun tavoitteisiin aina – kunkin aikakauden painotuksin.

Kysymykset oppimistulosten ja koulutustason laskusta ovat esimerkkejä viheliäisistä ongelmista, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää syytä eikä ratkaisua, koska näkökulmia on monia. Tutkimuskin tuottaa välillä ristiriitaista tietoa. Opetushallitus on kehittämisvirasto, jonka tehtävänä on muun muassa opetussuunnitelman perusteiden avulla ohjata kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä, mutta sillä ei ole valvontatehtävää. Koulujen tarkastustoiminnasta on luovuttu 1990-luvulla.

Opetushallitus toimii aktiivisesti vuorovaikutuksessa kentän ja eri alojen tutkijoiden kanssa koulun kehittämisessä. On erittäin tärkeää ja arvokasta, että mahdollisimman monet opettajat, asiantuntijat ja huoltajat osallistuvat oppimistuloksia ja opetussuunnitelmaa koskeviin keskusteluihin, jotka ovatkin erityisen ajankohtaisia nyt eduskuntavaalien alla. Parhaat ratkaisut yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeisiin opetuksen ja kasvatuksen kysymyksiin syntyvät yhteistyöllä.

Päivi Nilivaara

Marjo Rissanen

opetusneuvoksia

Opetushallitus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide