Yhteinen katsomusaine unohtaisi vähemmistöt ja lapsen ikätason

Yksi hyvä kehityssuunta olisi lisätä nykyisen opetuksen oheen yhteisiä sisältöjä.

Uskonnon oppikirjoja kuvattuina vuonna 2015.

19.1. 15:00

Pääkirjoitus (HS 17.1.) osallistui katsomusaineita koskevaan keskusteluun ehdottamalla yhteistä katsomusainetta ja vaatimalla vauhtia valmisteluun.

Nykymallissa on kehittämistarpeita. Yhteen yhteiseen katsomusaineeseen liittyy kuitenkin monia ongelmia. Siksi nykymallin kehittäminen on kokonaan uutta, yhteistä ainetta perustellumpi vaihtoehto.

Katsomusaineiden opetuksessa on riski neutraaliusharhaan. Aina, kun uskonnoista tai katsomuksista puhutaan, valitaan näkökulma. Uskontojen erittely vaatii sen tunnistamista, minkälaista katsomusta itse edustaa. Dialogi on mahdollista vasta, kun tuntee oman taustansa ja omat juurensa.

Neutraaliuspyrkimys yksinkertaistaa katsomusten moninaisuuden sekä altistaa pienet lapset epäselvälle opetukselle ja jopa indoktrinaatiolle. Neutraali, täysin traditioista irrottautuva suhtautuminen katsomuksiin ei ole ikätasoisesti helppoa alakoulussa. Katsomukset luetteleva opetus riistää lapselta oikeuden ikätasoiseen kokemukselliseen ja eläytyvään opetukseen oman uskonnon kertomuksista ja tavoista. Lapsella on oikeus oppia ymmärtämään perhettä ja perinnettä, johon on syntynyt, sekä maailmaa, johon hän kasvaa.

Dialogi on mahdollista vasta, kun tuntee oman taustansa.

Yhteisessä katsomusaineessa vähemmistöt jäävät jalkoihin. Ortodoksien, katolilaisten, juutalaisten ja monien muslimien julkiset kannanotot ovat selvät. He eivät halua muuttaa nykymallia, joka tarjoaa pientenkin vähemmistöjen lapsille opetusta omasta kulttuurista ja taustasta. Yhteinen katsomusaine ei ole yhteinen vaan ainoastaan yksinkertainen ratkaisu. Vähemmistölle yhteisyyden hinnaksi tulisi sulautuminen enemmistöön.

Oman uskonnon opetuksella on myös maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria kotouttava ja yhteiskuntaan integroiva vaikutus. Yhteiskunnan uskonnonopetus antaa arvon vähemmistöuskonnoille. Laadukas oman uskonnon opetus auttaa ymmärtämään omaa perinnettä nimenomaisesti suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja voi estää radikalisoitumista.

Yhteinen katsomusaine olisi ongelmallinen myös uskonnottomien uskonnonvapauden näkökulmasta. Elämänkatsomustieto on alun perin kehitetty nimenomaisesti uskonnottomaksi vaihtoehdoksi. Samasta syystä sen avaaminen kaikille yhteiseksi aineeksi ei ole oikea tai reilu ratkaisu. Elämänkatsomustiedon tavoitteet ja sisällöt ovat hyvin erilaiset kuin uskonnon. Uskonnon sisältöjä ei tosiasiallisesti ole lainkaan alakoulun elämänkatsomustiedon opetuksessa.

Yksi hyvä kehityssuunta olisi lisätä nykyisen opetuksen oheen yhteisiä sisältöjä. Niitä voisi toteuttaa lukiossa ja mahdollisesti osittain myös yläkoulussa. Tämä edellyttäisi käännettä tuntijakouudistuksissa.

Viimeaikaisten raporttien mukaan Suomesta on tulossa koulutuksen kehitysmaa. Nuorten pahoinvointi uhkaa lamauttaa isoja osia ikäluokista. Lasten ja nuorten turvattomuuden kokemus julkisilla paikoilla kasvaa. Kiirehdittäköön siis näissä oikeasti kiireellisissä asioissa, vaadittakoon vauhtia niiden valmisteluun ja annettakoon vastaavasti työrauha Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämisryhmän työlle tuleville vuosille.

Teemu Laajasalo

Helsingin hiippakunnan piispa

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide