Apteekkikeskustelusta tuntuu unohtuvan lääketurvallisuus

Me emme apteekeissa tee työtämme miettien sitä, kenen tulee saada lääkemyynnistä suurin osuus.

Itsehoitolääkkeitä ostavien asiakkaiden neuvonta on osa apteekkien lakisääteistä työtä.

23.1. 2:00

Keskustelu apteekkien omistajuudesta ja itsehoitolääkkeiden siirtämisestä päivittäistavarakauppaan lähti jälleen uuteen lentoon Helsingin Sanomien jutulla ”Murtuuko apteekkien monopoli?” (15.1.). Lähestyvillä eduskuntavaaleilla on myös vaikutusta, ja ehdokkaat ovatkin nyt mielellään ottamassa kantaa aiheeseen.

Asiaa tarkastellaan keskustelussa usein vain talouden – joko säästöjen tai voittojen – näkökulmasta. Paljon puhutaan siitä, kuinka lääkkeiden saatavuutta tulisi parantaa ja miten sen vuoksi apteekkien omistajuus olisi vapautettava ja itsehoitolääkkeitä pitäisi saada lähimarketista. Huolestuttavaa on, että vähemmän on nostettu esille lääkehoidon turvallisuuteen liittyviä näkökantoja.

Apteekeissa työskentelevät farmaseutit ja proviisorit ovat korkeasti koulutettuja lääkehoidon asiantuntijoita, joiden tehtävä on varmistua siitä, että asiakas saa lääkärin määräämät lääkkeet ja että hän osaa käyttää niitä oikein. He myös tarkistavat, että lääkkeet sopivat yhteen mahdollisten muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa.

Tärkeä osa lakisääteistä työtä on itsehoitolääkkeitä ostavien asiakkaiden neuvonta. Useilla itsehoitolääkkeillä on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, tai niiden käyttö voi pahentaa jotain olemassa olevaa sairautta. On selvää, että kaikki satunnaiset lääkkeiden käyttäjät eivät erityistä neuvontaa kaipaa. Emme kuitenkaan voi jättää huomioimatta sitä, että meillä on paljon iäkkäitä, monisairaita ja monilääkittyjä ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea lääkehoitonsa onnistumisessa.

Lääkehaittojen ennaltaehkäisy säästää turhia päivystyskäyntejä.

Farmasialiitossa olimme ilahtuneita, kun sosiaali- ja terveysministeriö keväällä 2019 julkaisi lääkeasioiden tiekartan, jonka toimenpiteiden todettiin ulottuvan useammalle hallituskaudelle. Lääkehuollon kokonaisuutta oli siis tarkoitus uudistaa pitkäjänteisesti. Osana lääkeasioiden uudistusta selvitetään myös apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämistä. Myös apteekkien omistajapohja on arvioitavana.

Olisi järkevää odottaa selvityksiä ennen kuin uudistuksia mahdollisesti lähdetään toteuttamaan. Ainakaan niitä ei tulisi toteuttaa nopeasti ja vain markkinatalous – tai vaalit – huomioiden. Kuten HS:n jutussa todettiin, ”jos yhtä palasta liikuttaa, sillä saattaa olla kokonaisuuteen arvaamattomia vaikutuksia”.

Enemmän kuin apteekkien omistajapohjaan toivoisimme kiinnitettävän huomiota siihen, kuinka turvallinen lääkehoito on myös taloudellista lääkehoitoa. Lääkehaittojen ennaltaehkäisy säästää turhia päivystyskäyntejä ja vähentää sairaalapäiviä. Yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa farmaseuttinen henkilöstö tekee siis tärkeää työtä niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin ajatellen.

Me emme tee työtämme miettien sitä, kenen tulee saada lääkemyynnistä suurin osuus. Meidän tehtävämme on ajatella asiakkaan parasta.

Maija Pirttijärvi

puheenjohtaja

Suomen farmasialiitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide