Meillä ei ole varaa pitää taukoa ilmastotoimista

Toimettomuus tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin ilmastotoimet.

Viime kesä kuivatti joet esimerkiksi Bandain kylän ympäristössä Intiassa. Ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta jo ennestään kuivilla alueilla.

23.1. 15:00

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tutkimuksen mukaan jopa 44 prosenttia suomalaisista olisi valmis pistämään ilmastotoimet tauolle energiakriisin vuoksi (HS 17.1.). Uutisen mukaan erityisesti perussuomalaisten, Liike Nytin, kokoomuksen ja keskustan kannattajista enemmistö toivoo ilmastotoimille taukoa.

Kriisit ovat koetelleet maailmaa viime vuosina. Koronaviruspandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen mukanaan tuomat energiakriisi, pakolaiskriisi ja humanitaarinen kriisi ovat vieneet palstatilaa mediassa.

Ne eivät kuitenkaan ole pahimpia kriisejä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat suurimpia ongelmia ihmiskunnalle nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa. Ne ovat myös taustavaikuttajia monille tuleville kriiseille. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lisää esimerkiksi pandemioita ja ilmastokriisi muun muassa pakolaisvirtoja ja sotia.

Globaali keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta esiteollisista ajoista. Lämpenemistä tulee kaikin voimin hidastaa, sillä esimerkiksi Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen (McKay et al., 2022) mukaan 1,5 asteen lämpenemisessä voi olla odotettavissa vakavia keikahduspisteen ylittymisiä erilaisissa luonnon prosesseissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutos vain kiihtyy. Nyt ei ole aikaa pistää ilmastotoimia tauolle. Se olisi yhtä järkevä ajatus kuin palomiesten tupakkatauko kesken tehdaspalon.

Ilmastokriisi lisää esimerkiksi pakolaisvirtoja ja sotia.

Usein ihmisillä on vääristynyt käsitys siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta ja sopeutumistoimenpiteet tulevat kalliiksi. Kalliiksi tulee se, jos asialle ei tehdä mitään.

Swiss Re -instituutin vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan globaali bruttokansantuote laskee 18 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos emme tee mitään ilmastonmuutoksen suhteen. Jos taas pystymme saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet (lämpötilan nousu alle kaksi astetta vuoteen 2100 mennessä), globaali bruttokansantuote vähenee vain neljä prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Tulevaisuudentutkimuksen eli ennakoinnin avulla pyritään ehkäisemään tulevia ongelmia ja samalla miettimään työkaluja, miten selviäisimme, jos joutuisimme ongelmiin tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen kohdalla sävelet ovat selvät: Meidän pitää pyrkiä ehkäisemään ilmastonmuutoksen kiihtymistä kaikin keinoin. Samalla meidän pitää miettiä, miten pystymme parhaiten sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuleviin ongelmiin. Emme voi ottaa taukoa ilmastotoimista, sillä tilanne on enemmän kuin kriittinen. Ilmastonmuutos ei odota tulevaa vaalikautta.

Toivon, että tulevilla kansanedustajilla on viisautta katsoa tulevaisuutta neljä vuotta pidemmälle. Toivon, että äänestäjät ymmärtävät äänestää henkilöitä ja puolueita, jotka ottavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan.

Elina Hiltunen

diplomi-insinööri, kauppatieteiden tohtori

tohtoriopiskelija, Maanpuolustuskorkeakoulu

futuristi, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide