Liikkumattomuudesta on pyristeltävä eroon myös työelämässä

Jatkuva paikallaanolo sotii biologisia ominaisuuksiamme vastaan ja näivettää työtehoamme monin tavoin.

Taukojumppa on yksi tapa liikkua työpäivän aikana.

24.1. 2:00

UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskuntamme polvilleen (HS 14.1.). Tämä on tärkeä viesti poliitikoille, jotka lähtevät laatimaan tulevaa hallitusohjelmaa. Yhteisillä varoilla rahoitettavien toimien rooli onkin oleellinen. Hyvinvointialueilla liikuntajohtaminen ja esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuuksien parantaminen ovat avainasemassa.

Urheilusuoritukset ovat kuitenkin vain yksi osa terveyttä edistävää kokonaisuutta. Kevyt liikuskelu arjessa ja paikallaanolon tiheä tauotus ovat vähintään yhtä tärkeitä. Ei riitä, että olemme fyysisesti aktiivisia vapaa-ajalla – tarvitsemme työelämän, joka huomioi nämä tarpeet.

Passiivinen paikallaanolo on erityisesti tietotyöelämässä vahva normi, josta poikkeaminen vaatii vaivaa ja rohkeutta. Lyhyet liikuskelutauot ovat tärkeitä juuri ajatustyön tekijöille, sillä homo sapiens -savannieläimen aivot ovat valppaimmillaan liikkuessa tai heti sen jälkeen. ”Leirinuotiomoodi” eli istuskelu ei ole paras valinta, kun suoritetaan kognitiivisesti haastavia tehtäviä.

Fyysisesti dynaamisempien tietotyöpäivien toteutumista ei tule jättää pelkästään yksilöiden vastuulle. Jos organisaation kulttuuriin kuuluvat 8–10 tunnin Teams-kimarat, työntekijä on voimaton muuttamaan asiaa. Tarvitaan oivallusta myös työelämän päättävissä asemissa olevilta: jatkuva paikallaanolo sotii biologisia ominaisuuksiamme vastaan ja näivettää työtehoamme monin tavoin.

Puolen tunnin välein on syytä nousta ylös istuma-asennosta ja liikkua kevyesti.

Kun ongelma on tiedostettu, miten toimintakulttuuria voisi lähteä muuttamaan? Olemme soveltaneet esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä.

Kokousten koollekutsuja ottaa muiden järjestelyjen ohella vastuulleen riittävän tauotuksen. Puolen tunnin välein on syytä nousta ylös istuma-asennosta ja liikkua kevyesti vaikka muutaman minuutin ajan. Näin rasva- ja sokeriaineenvaihdunta pysyvät aktiivisina ja ajattelu virkeänä.

Työpäivän aikaista liikkumista tuetaan mahdollisimman monenlaisin keinoin. Yhteiset taukotuokiot, taukosovellukset, liikuskelun vaikutuksista kertovat luennot sekä mahdollisuus käydä harrastamassa keskellä päivää ovat joitain esimerkkejä toimiviksi havaitsemistamme vaihtoehdoista. Niitä on hyvä olla tarjolla erilaisia, sillä työtilanteet ja mieltymykset ovat yksilöllisiä.

Riikka Ilmivalta

työfysioterapeutti, tietokirjailija

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo

kauppatieteiden maisteri, auktorisoitu personal trainer (APT®), tietokirjailija

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide