Lumen puute vesittää monen harrastukset

23.1. 2:00

Avussa Image-lehden päätoimittaja Niklas Thesslund ruotii leutojen talvien vaikutusta mielialoihin.

”Arkikokemus todistaa kaamosmasennuksen kaltaisesta pidempiaikaisesta alavireisyydestä, mutta leutojen talvien inhottavin puoli on se, että vetämättömyys on vain yksi oireista ja seurauksista.”

”Ainakin ihmisen, joka pitää talvesta kesää enemmän, on vielä tympeämpää havahtua siihen, että odotettu talvi pettää lupaukset tai jää saapumatta kokonaan.”

”Kuntosalitreeni ei ole edes halpa kopio hiihtolenkistä eikä juoksulenkki kunnon lätkäpeleistä.”

”Talvesta on tullut se sukulaismies, josta saa pelätä, tuleeko se juhliin vai ei ja jos tulee, missä kunnossa.”

”Samaan aikaan kun sateiset talvet pitävät luistinradat autioina, ne aiheuttavat ruuhkia toisaalle. Keväästä syksyyn säät ovat yleensä niin siedettäviä, että pienten lasten kanssa kärsii ulkoilla, mutta viimaisessa ja sateisessa nollakelissä ei oikein enää. Kun talvilajit ja -touhut ovat poissa pelistä, sisätilat ruuhkautuvat. Tammikuun puoliväliviikonlopun lauantaina tuntui kuin puolet kaupungista olisi ollut samassa uimahallin altaassa.”

”Silti lienee niin, että luonnonjääkenttien kaltaisten pinta-alaltaan laajojen talviliikuntapaikkojen tulevaisuus näyttää erilaiselta kuin se mihin olemme tottuneet. Ehkä kenttien paikoilla olisi uimahalleja jo nyt, ellei niillä voisi pelata jalkapalloa lähes vuoden ympäri.”

Kirkossa ja kaupungissa yrittäjä Sari Helin uskoo aikaisin alkavien kouluaamujen selittävän sitä, että lapset voivat koko ajan huonommin.

”Kasin aamut eivät toki ole siihen ainoa syy, mutta yksi vaikuttava tekijä. Lapsemme toimivat erittäin paljon jatkuvassa univelassa ja ali- tai ylikierroksilla. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan ennen aamuyhdeksää aloittaminen on ihmisten kiduttamista.”

”Ihmisen fysiikka ei mukaudu aikaisiin aamuihin vaan stressaantuu ja voi huonosti.”

”Kun lapset ovat kautta linjan väsyneitä, oppiminen hidastuu. – – Oxfordin unitutkijan mukaan lasten koulun pitäisi alkaa yhdeltätoista ja aikuisten työpäivän ei senkään pitäisi alkaa ennen kymmentä.”

”Tiedän, että joku hetikohta mainitsee Suomen pohjoiset osat, mites siellä sitten. Siellä tammikuisia ja marraskuisia viikkoja viettäneenä väitän, että luminen kaamos on helpompi kuin etelän mustuus aamukahdeksalta.”

”Maailmalla julkaistaan jatkuvasti tutkimustuloksia, jotka tukevat myöhäisempää koulun alkua. Niistä pitää vain uskaltaa ottaa opiksi ja tehdä muutos.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide