Suomen maine koulutuksen ja osaamisen huippumaana on saanut kolhuja. Tätä on voinut jo odottaa. On vaikea myöntää, että kaikki ei ole hyvin. Opetuksen perusta luodaan esikouluissa ja peruskoulun alimmilla luokilla.
On varsin kummallista, ettei Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) ole kiinnittänyt asiaan huomiota ja varoittanut päättäjiä, mitä on odotettavissa. Nyt on saatu ensimmäinen raportti, ja sen kuva alaluokista on karu. Osaaminen ei ehkä ole ollut hallitusten ykkösprioriteetteja.
Opetuksen ongelmat liittyvät oppilaiden erilaisuuteen, resurssien vähäisyyteen ja huonoon poliittiseen johtamiseen. Opetusministereillä on aina ollut tarvetta jättää omat jälkensä kouluun. Tuloksena on ollut hapuilua sinne tänne. Suomalainen järjestelmä on itseohjautuva, ja virolainen on puolestaan opettajavetoinen. Pisa kertoo tulokset järjestelmistä.
Lukuisia opetusministeriön asettamia työryhmiä on pohtinut milloin mitäkin kouluihin liittyvää teemaa. Jäsenet näihin ryhmiin on valittu poliittisesti. Harvoin niissä on ollut oppilaitosten edustajia. Opetusalan professoreita on suorastaan kammoksuttu, eikä mukana ole juuri työpaikkoja tarjoavien tahojen edustajia. Oletuksena voi pitää, että heillä kaikilla olisi jotakin sanottavaa.
Tuloksena on muutosta muutoksen perään. Hallitus on leikannut koulutusmenoja ja kunnat vielä nipistäneet niin paljon kuin ovat voineet.
Koulutus on prosessi, jossa jokaisen osan on oltava kunnossa. Tilanteen parantamiseksi ei ole olemassa mitään yhtä temppua, vaan opetuksen perusta on pantava kuntoon.
Esikoulu ja peruskoulun pari ensimmäistä luokkaa luovat pohjan osaamiselle ja oppimiselle. Tavoitteena pitää olla, että jokainen lapsi siirtyessään kolmannelle luokalla osaa lukea, kirjoittaa ja laskea, olipa tausta mikä tahansa. Tähän pitää panostaa, ja siihen tarvitaan opettajia, avustajia sekä tarvittaessa uusia opetusmetodeja. Myös perheiden pitää sitoutua lastensa huoltamiseen.
Vain perustan kuntoon saattamisella on mahdollista saada koulutus kuntoon. Osaamista ei saa missään olosuhteissa unohtaa, sillä vain se takaa meillä mahdollisuuden hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen.
Sampsa Saralehto
valtiotieteiden tohtori, Järvenpää
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.