”Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineryhmä ylläpitää antiikin kielten ja kulttuurin tuntemusta, joka on sekä yliopistolaitoksen että koko länsimaisen sivistyksen perusta”. Näin toteaa Turun yliopisto verkkosivuillaan. Nyt sama yliopisto pohtii lakkauttavansa oppiaineryhmän professuurin nykyisen professorin eläköityessä.
Professuurin loppuminen ei olisi pelkästään Turun yliopiston tappio, vaan koskee antiikintutkimuksen kenttää koko Suomessa. Klassisten kielten eli latinan ja kreikan sekä antiikin kulttuurin opetusta ja tutkimusta on karsittu 2000-luvulla kaikissa niissä yliopistoissa, joissa opetusta on ollut. Kyseessä on esimerkki siitä, miten yksittäiset yliopistot ovat pienillä mukautustoimilla vähitellen vaarantaneet kokonaisten alojen olemassaolon Suomessa, vaikka kukaan ei ole sitä varsinaisesti tarkoittanut.
Halutaanko Suomessa säilyttää sitä vuosituhantista kulttuuriperintöä, joka yhdistää Suomen muuhun Eurooppaan? Kuka katsoo Suomen ja yliopistolaitoksen kokonaisetua, jos kansainvälisesti tunnettu suomalainen antiikintutkimus lopetetaan?
Tällä hetkellä Suomessa on kaksi klassisten kielten professoria, toinen Turussa ja toinen Helsingissä. Muuta alan henkilöstöä on eri yliopistoissa kourallinen. Turussa on ollut klassisten kielten professuuri vuodesta 1640. Jo sen lakkauttamisuhka on kuin alkusoitto koko suomalaisen antiikintutkimuksen alasajolle.
Timo Korkiakangas
dosentti, Helsingin yliopisto
Laura Nissin
apulaisprofessori, Aarhusin yliopisto
Ville Vuolanto
yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.