Moni suomalainen on tottunut syömään etenkin lounasruokansa liian nopeassa tahdissa hotkien (HS 22.1.). Tästä aiheutuu erilaista ruoansulatuksellista ja terveydellistäkin haittaa.
Yksi alkusyy nopealle ruokailulle voivat olla alakouluissa opetettavat ruokailutottumukset. Yhden luokan ruokailulle on helsinkiläisessä alakoulussa varattu kaksikymmentä minuuttia aikaa. Tässä ajassa pienen oppilaan pitäisi ehtiä pestä kädet, jonottaa linjastolle, poimia itsenäisesti linjastolta ruoat, leivät ja juomat, kantaa ateriansa pöytään ja ruokailla rauhallisesti. Käytännössä tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että varsinaista ruokailuaikaa jää alle kymmenen minuuttia. Niinpä lapsi ei toiveestaan huolimatta esimerkiksi ehdi hakea lisää ruokaa tai ottaa linjastolta kaikkea haluamaansa, koska tietää, että ei kuitenkaan ehtisi syödä kaikkea.
Ruokailun tiukka aikataulutus oli kokemuksemme mukaan viety äärimmilleen koronavirusaikana, jolloin saman koulun eri luokat pyrittiin pitämään mahdollisimman tiukasti erillään toisistaan ja ruokalassa sai viipyä vain tarkalleen ennalta määrätyn ajan. Vaikka tilanne on tältä osin jo helpottanut, vaikuttaa alakoululaisten ruokailukulttuuri olevan edelleen aikapaineen alla eikä välttämättä tue rauhallisia ja terveellisiä ruokailutapoja.
Suomalaisten koululaisten koulupäivät ovat pääosin varsin lyhyitä. Voisiko lounastuntia ajatella pidennettäväksi esimerkiksi kymmenellä minuutilla, vaikka sama aika siirtyisi koulupäivän pituuteen?
Rauhallinen, keskittynyt ateriasta nauttiminen koulupäivän aikana voisi luoda hyvää pohjaa tulevaan.
Laura Dib
kahden alakoululaisen äiti
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
