Uusia suuria ratahankkeita – Turun tunnin junaa, Suomi-rataa ja Itärataa – koskeva 24. tammikuuta julkistettu ministeriöiden yhteinen selvitys (HS 24.1.) vahvisti sen, mikä jo aikaisemmin oli tiedossa. Hankkeet ovat sekä liiketaloudellisesti että yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia, niiden ympäristövaikutukset ovat negatiiviset, eikä niistä aiheudu muitakaan merkittäviä hyötyjä.
Ratojen miljardihankkeet kuvastavat hyvin sitä viime vuosikymmenen visionääristä liikennepolitiikkaa, jossa ”bitit korvasivat bitumia” ja liikenneinfrastruktuuri päästettiin rappeutumaan, tiet haluttiin yhtiöittää ja VR pilkkoa. Toteutettiin taksiuudistus, jonka jälkiä ei vieläkään ole siivottu.
Suomi on ottanut runsaasti velkaa, mutta talouskasvu ei siitä ole nopeutunut. Näin ei voida enää jatkaa. Liikenneinvestoinneissa tämä tarkoittaa Ruotsin tapaan kuljetuksia nopeuttavien tavaraliikennehankkeiden painottamista henkilöliikenteen asemasta.
Ratojen miljardihankkeiden maksajia olisivat veronmaksajat ja Euroopan unioni. Työryhmä ei ole kiinnittänyt huomiota siihen, että EU on aikaisemmin edellyttänyt sen tukemilta hankkeilta yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Suunnitteluun on myönnetty tukea helpommin, mutta varsinaiseen toteutukseen tukea on voitu hakea vain hankkeille, joiden yhteiskunnallinen kannattavuus vastaa suunnilleen Suomen hyöty-kustannusvaatimusta 1. Mikään miljardihankkeista ei täytä tätä ehtoa.
Kaikki ratahankkeet eivät ole olleet kannattamattomia. Esimerkiksi nykyisen Lahden oikoradan hyöty-kustannussuhde oli noin 2. Uuden Kouvolaan johtavan Itäradan hyöty-kustannusluku on 0,13.
Kun ratahankkeita on perusteltu ympäristövaikutuksilla, nyt on syytä unohtaa nämä puheet. Työryhmä ei ole arvioinut, paljonko metsiä halkovat oikoratojen maastokäytävät pienentävät metsien hiilinielua. Teiden lisäkaistat ja uudet raiteet tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa nykyisten väylien viereen.
Juhani Korpela
liikenne- ja viestintäministeriön entinen kansliapäällikkö
Espoo
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
