Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä: se, mitä syömme ja juomme, on tärkein kansantauteihimme vaikuttava tekijä. Erityisen huolestuttavaa on ylipainon ja lihavuuden yleistyminen. Sen seurauksena yleistyvät myös diabetes ja monet muut terveysongelmat.
Suositukset ovat samansuuntaisia eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tunnetaan vihanneksia, hedelmiä, kokojyvätuotteita, kalaa ja vähärasvaisia maitotuotteita korostava Dash-ruokavalio. Se vastaa pitkälti suomalaisia ravitsemussuosituksia.
Nykyajan runsaasta ravitsemustiedosta, median kiinnostuksesta ja laihdutusohjelmista huolimatta väestön lihominen on vain jatkunut. Se on kansanterveyden ja terveyspalvelujen kasvavan tarpeen kannalta hyvin huolestuttavaa.
Yksilön painonhallintaan vaikuttavat monet tekijät, mutta koko väestössä nopea ylipainon lisääntyminen ei voi selittyä vain ympäristötekijöillä. Geneettinen taustamme ei ole äkisti muuttunut. Olennainen tekijä on ruokaympäristön suuri muutos.
Lihavuuden torjunnassa iso kysymys on, miten terveellistä painonhallintaa voidaan tukea. Huomiota on kiinnitetty muun muassa epäterveellisten elintarvikkeiden verotukseen, markkinointiin ja varoitusmerkintöihin. Sen sijaan kaupan roolia ja mahdollisuuksia ei ole liiemmin pidetty esillä, vaikka juuri kaupat ovat elintarviketeollisuuden ja kuluttajien välissä. Supermarketeissa ja muissa kaupoissa elintarvikkeet valitaan ja ostetaan.
Nykyaikaisten supermarketien järjestelmissä on yksityiskohtaiset tiedot asiakkaiden ostoista, ja tuotteiden ravintokoostumus tunnetaan tarkasti. Ja tiedetään, että tuotteiden sijoittelu myymälöissä vaikuttaa paljon asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.
Kauppa voisikin monin tavoin ohjata asiakkaita terveellisiin valintoihin. Tässä työssä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ostotietoja, tuotteiden sijoittelua, tarjouksia ja ravitsemusohjausta. Harkinnan arvoista olisi jopa ravintoneuvojien käyttö suurissa marketeissa.
Vertaisarvioidussa Nature Medicine -lehdessä julkistettiin hiljattain Yhdysvalloissa tehdyn Superwin-tutkimuksen tuloksia. Tässä uraauurtavassa tutkimuksessa selvitettiin hyvällä kokeellisella asetelmalla nykyaikaisten supermarketien mahdollisuuksia toteuttaa ravintointerventioita ja sitä, millaisia vaikutuksia asialla oli.
Tutkimus toteutettiin suuren Kroger-supermarketketjun 13 toimipisteessä. Yhden tutkittavan ryhmän kanssa toteutettiin kuusi yksilöllistä kauppakerrosta ravitsemusasiantuntijan kanssa. Toisessa ryhmässä hyödynnettiin myös tietoteknologiaa ostamisessa ja ruokaresepteissä.
”Terveys on myös elinkeinoelämälle myyntivaltti.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaupan ohjaus lisäsi terveellisen Dash-ruokavalion noudattamista. Opastus etäostojen ja terveysteknologian hyödyntämisessä lisäsi edelleen myönteisiä terveysvaikutuksia.
Tutkimus todisti, että tällaisia hankkeita voidaan toteuttaa nykyaikaisessa kauppaympäristössä. Ja sen, että kauppa voi omien intressiensäkin takia tehdä yhteistyötä terveysasioissa. Yhdysvalloissa Kroger myös rahoitti tutkimuksen.
Suomessakin kauppaketjujen kiinnostus ravinnon terveysvaikutuksiin on kasvussa. Siitä on osoituksena esimerkiksi Keskon äskeinen päätös Pirkka-tuotteiden sokeria, suolaa ja rasvaa koskevista koostumustavoitteista.
Suomen ja Yhdysvaltojen oloissa on eroja, mutta myös Suomessa olisi hyvät edellytykset Superwin-tutkimuksen kaltaiseen hankkeeseen. Suomalaisten kauppaketjujen keskittyminen saattaisi olla valtakunnallisesti toteutettavan tutkimuksen kannalta jopa hyödyksi. Superwin-tutkimuksen ideoita voitaisiin muutenkin soveltaa suomalaiseen ympäristöön.
Terveys on paitsi kansalaisten ja terveydenhuoltomme intressi, myös elinkeinoelämälle myyntivaltti. Kaupalla on hyvät mahdollisuudet edistää kansalaisten terveellistä ravitsemusta ja painonhallintaa. Kaupan kanssa tehtävä yhteistyö voisi parantaa myös mahdollisuuksia vastata niihin toiveisiin, joita sote-uudistukselle on asetettu.
Pekka Puska ja Dylan L. Steen
Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja. Steen on Cincinnatin yliopiston apulaisprofessori ja Superwin-tutkimuksen päätutkija.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.