Helsingin Sanomat uutisoi (27.1.) uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan osa S2-opetukseen ohjautuvista oppilaista pärjäisi tavallisessa opetuksessa. Jutussa haastateltiin väitöskirjatutkija Lauri Ståhlbergia ja esiteltiin hänen tutkimuksensa tuloksia. Kirjoitus antoi S2-opetuksesta kuvan, jota en tunnista.
Suomi toisena kielenä on suomen kielen ja kirjallisuuden yksi oppimäärä. Se on tarkoitettu oppilaille, joilla on monikielisen taustansa vuoksi puutteita yhdellä tai useammalla kielen osa-alueella. S2 ei ole tukitoimi heikosti suoriutuville oppilaille. Sen opetussuunnitelma ja arviointikriteerit ovat paljolti samat kuin S1-oppimäärässä. Se on siten tavallista opetusta, jota eriytetään oppilaiden tarpeiden mukaan.
Ståhlbergin tutkimuksen mukaan osa S2-oppilaista luki suomenkielisiä tekstejä sujuvammin ja ymmärsi niitä paremmin kuin moni S1-oppimäärää opiskelevista. Tämä on tuskin kenellekään yllätys. Monilla maahanmuuttotaustaisilla lapsilla on hyvä lukutaito, opiskelutaidot ja käsityskyky, kun taas osa suomenkielisistä lapsista lukee ja ymmärtää tekstejä heikosti.
Jutussa todettiin, että moni S2-oppilas pärjäisi kielitaitonsa puolesta S1-opetuksessa. Oppimäärän valintaa ei ohjaa pärjääminen vaan oppilaan hyöty. S2-opettajan erityisosaamisesta hyötyvät myös monet taitavat oppilaat: esimerkiksi lukio-opintoja tavoitteleva yläkoululainen tai Suomessa syntynyt oppilas, jonka kirjoittamisen taidot ovat muita kielen osataitoja heikommat, tai sujuvasti arkikielen hallitseva pikkuoppilas, jolle oppikirjojen sanasto on kodin kieli- ja kulttuuriympäristön vuoksi vierasta.
Oppilaan on tarkoitus oppia suomea niin hyvin, että hän voi hyödyntää kaiken potentiaalinsa. Se, että osalla suomenkielisistä lapsista on heikot kielelliset taidot, ei liity monikielisten lasten tavoitteisiin mitenkään.
”S2-opetus on tavallista opetusta.
Ståhlberg kantoi huolta siitä, että koulupolku S2-opetuksessa jättäisi oppilaan vaille jatko-opinnoissa tarvittavia akateemisia taitoja. Tämä on perin merkillinen näkemys. Miksi en S2-opetuksessa tarjoaisi akateemisen kielitaidon välineitä, kun opetussuunnitelmakin siihen velvoittaa? Yläkoulun S2-tunneilla opiskellaan kirjallisuuden käsitteet, median vaikutuskeinot ja lauseenjäsennys sekä tehdään mielipidekirjoitus ja luetaan Eino Leinon runoja.
S2-opetusjärjestelyt vaihtelevat suuresti koulujen ja kuntien välillä. Usein opetusta on tarjolla vain 1–2 oppituntia viikossa. Monet S2-oppilaat ovat osan äidinkielen tunneista S1-ryhmän mukana. Myös luokan- ja muiden aineenopettajien antaman opetuksen on tarkoitus kehittää akateemisia taitoja. Yhden oppiaineen yksi oppimäärä tuskin voi dramaattisesti heikentää oppilaan taitoja, vaikka S2-opetus olisi surkeaa.
Suuri enemmistö S2-oppilaista hyötyy saamastaan opetuksesta. Oli ilo lukea, että Ståhlbergin tutkimuskohteessa oppilaat saivat runsaasti tukea lukutaidon vahvistamiseen. Valitettavasti tilanne ei ole yhtä hyvä kaikissa Suomen kouluissa.
filosofian maisteri, S2-opettaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
