Suomen Natoon liittyminen herättää nyt kiivasta keskustelua. Kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tai ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu lausuu jotain Suomen Nato-prosessiin liittyvää, nousee siitä Suomessa aina valtava kohu: ulkoministeri pitää lehdistötilaisuuden, presidentti antaa lausunnon, ministerit kommentoivat ja monet asiantuntijat selittävät lausumien merkitsevän sitä tai tätä. Tämä luultavasti huvittaa Turkin johtoa, joka käy vain omaa sisäpoliittista vääntöään lähestyvien vaalien vuoksi.
Suomessa Nato-prosessia voitaisiin hoitaa arvokkaammin. Jokainen Turkista kuuluva lausunto ei edellytä sellaista kohua, jota nyt todistamme. Kannattaa pitää mielessä, että nykyisistä Nato-maista – joita on kolmekymmentä – jo 28 on ratifioinut Suomen ja Ruotsinkin liittymisen.
Suomen Nato-prosessi on edennyt nopeasti, yllättävänkin nopeasti. Tiedämme myös, että täytämme viimeistä piirtoa ne ehdot, jotka Natoon liittyvän maan edellytetään täyttävän. Odotellaan siis aivan rauhassa Turkin ja Unkarin ratifiointipäätöksiä, jotka ne tekevät ottaen huomioon omat sisäpoliittiset tarpeensa.
Asko Luukkainen
Tuusula
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.