Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala vastustaa alaikäisten sukupuolen juridista korjaamista väittämällä, että neljällä viidestä kyse on ohimenevästä sukupuoliahdistuksesta (HS 26.1.). Tutkimus sukupuoli-identiteetistä kehittyy koko ajan. Vastikään tutkimuksessa todettiin, että yli 90 prosenttia lapsuusiässä toiseen sukupuoleen identifioituvista kokee murrosiässä ja sen jälkeen yhä samoin.
Sukupuolen juridisen korjaamisen kategorinen kieltäminen alaikäisiltä on lapsen oikeuksien vastaista. Lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta kunnioittava lainsäädäntö parantaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa ja oikeuksia.
Kaltialan mukaan levitämme disinformaatiota translasten ja -nuorten itsetuhoisuudesta. Valitettavasti translasten ja -nuorten korkeampi itsetuhoisuus on todettu niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin tutkimuksessa.
Itsetuhoisuusriski on suuri niillä nuorilla, jotka eivät saa tukea perheeltään ja jotka eivät tule kohdatuksi oikein. Vähemmistöihin myönteisesti suhtautuvassa ilmapiirissä oireilu oli merkitsevästi vähäisempää. Kasvuympäristön kielteinen suhtautuminen sukupuolen moninaisuuteen vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen ymmärtää ja sanallistaa kokemuksiaan.
Hoitoa translapsille ja -nuorille on kehitetty pitkään. Hoidon tulisi perustua asiantuntijajärjestö WPATH:n vankkaan tutkimukseen perustuviin suosituksiin, jotka kannustavat sukupuolen moninaisuuden arvostamiseen ja työskentelyyn perheiden ja koulujen kanssa, jotta nuoren kasvuympäristö olisi moninaisuutta kunnioittava.
Kasvatuksella ei voida vaikuttaa lapsen tai nuoren sukupuoli-identiteettiin. Kasvatuksella voidaan vaikuttaa siihen, että lapsi oppii salaamaan identiteettinsä, mikä lisää psyykkistä kuormitusta ja pahoinvointia. Osa löytää sukupuolensa vasta nuoruudessa tai nuorena aikuisena, koska elämme hyvin sukupuolinormatiivisessa yhteiskunnassa. Suositellussa työskentelyssä sukupuolen vaihtelulle ja kehittymiselle annetaan tilaa, myös ei-binääriseen suuntaan.
Vähemmistöstressi vaikuttaa mielenterveyteen ja aiheuttaa terveyseroja. Kaltialan tapa puhua lapsista ja nuorista luo vähemmistöstressiä, ei poista sitä. Puhuttelutapa ”Olet siis poika, josta tuntuu, että olet tyttö” on lasta vähättelevä ja haitallinen.
Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
Lotte Telakivi
nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija
Maarit Huuska
johtava sosiaalityöntekijä
Setan sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
