Suomeen on nousemassa 2020-luvulla vetytalouden klusteri ja hyvä niin: vihreällä vedyllä on vihreässä siirtymässä monia käyttötarkoituksia raudan vetypelkistyksestä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetun sähkön vetyvarastointiin. Huolestuttavaa on se, että monilla vetytalouden toimijoilla on tarkoitus jalostaa vedystä ja hiilidioksidista synteettisiä polttoaineita. Niillä on nimittäin erittäin huono hyötysuhde ja niiden vähähiilisyys ja ilmastoystävällisyys voidaan kyseenalaistaa.
Vedyn hyötysuhde ilman lämmön talteenottoa on sähkö-vety-sähkökierrossa noin 40 prosenttia ja synteettisillä polttoaineilla jopa alle 20 prosenttia. Tuuli- tai aurinkovoimalla ladattavilla sähköautoilla ja -työkoneilla hyötysuhde taas on yli 85 prosenttia. Sähköllä pääsee siis viisi kertaa pidemmälle kuin synteettisillä polttoaineilla, ja se on jo pelkästään tästä syystä viisi kertaa taloudellisempi sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisempi tapa liikkua kuin synteettiset polttoaineet.
Synteettisiä polttoaineita on väitetty kokonaiselinkaaressa jopa hiilineutraaleiksi. Niillä käyvän auton pakoputkesta tulee tosin aivan yhtä suuret päästöt kuin bensalla. Onkin vähän näkökulmakysymys, kuinka tällaiset päästöt jyvitetään päästöjen elinkaaren eri vaiheisiin. Kyse on siitäkin, miten alun perin sellutehtaissa ja biopolttolaitoksissa on laskettu biopolton tai sellunkeiton elinkaaripäästöt ja siitä, mistä biomassasta tai sen jatkojalosteesta – hitaasti vai nopeasti uusiutuvasta – synteettisten polttoaineiden valmistuksessa käytettävä hiilidioksidi on peräisin.
Tulevaisuudessa syvägeotermiset voimalat tarjoavat sellutehtaiden ja biopolttolaitosten hiilidioksidipäästöille synteettisiä polttoaineita ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Kun polttolaitoksen hiilidioksidi ajetaan geotermisen voimalan käyttöveden mukana syvälle kallioon, se pysyy siellä miljoonia vuosia. Miksi siis pyrkiä synteettisillä polttoaineilla vähähiilisyyteen, kun polttolaitosten ja geotermisten voimaloiden hybrideillä voi päästä suoraan hiilinegatiivisuuteen?
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.