Alueiden eriytyminen Helsingissä kasvattaa myös koulujen välisiä oppimiseroja. Helsingin kaupunki aikoo puuttua eri keinoin koulujen välisiin eroihin (HS 25.1.). Kuitenkaan näihin keinoihin ei esitetty oppilaaksiottoalueiden muuttamista useamman koulun alueeksi, mikä lisäisi tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppimiseen. Helsingin kaupunki pitäytyy edelleen epätasa-arvoistavassa käytännössään yksi koulu yhdellä oppilaaksiottoalueella.
Helsingissä on 76 perusopetuksen oppilaaksiottoaluetta. Lähes kaikissa muissa Suomen kunnissa, myös pääkaupunkiseudun kaupungeissa, kunta on jaettu vain muutamaan oppilaaksiottoalueeseen, jolla on useampi kuin yksi koulu. Vantaalla on neljä oppilaaksiottoaluetta, joilla on 8–13 koulua. Saman tyyppinen ratkaisu on Espoossa.
Alueen jostakin koulusta osoitetaan oppilaalle lähikoulu määrättyjen kriteereiden perusteella. Kriteereissä otetaan huomioon oppilaan terveydentila, turvallinen ja mahdollisimman lyhyt koulumatka, sisarusperiaate ja lähikoulutoive. Myös Helsingissä olisi mahdollista jakaa kaupunki muutamaan useamman koulun oppilaaksiottoalueeseen. Tämä ratkaisu olisi tasa-arvoisempi, se ei toisi lisäkustannuksia eikä huonontaisi opetuksen laatua, jopa päinvastoin.
”Nykyinen käytäntö väistämättä pakottaa joissakin kouluissa suuriin ryhmiin.
Monen koulun oppilaaksiottoalueella voidaan muodostaa kouluihin yhtä suuria ensimmäisen luokan ryhmiä ja välttää liian suuret ryhmät. Nyt Helsingissä yksi koulu yksi oppilaaksiottoalue -käytäntö väistämättä pakottaa joissakin kouluissa suuriin ryhmiin riippuen tulevien ekaluokkalaisten määrästä kyseisellä oppilaaksiottoalueella.
Kun alueella on esimerkiksi 27 ekaluokkalaista, kouluun tulee yksi 27 oppilaan luokka. Jos oppilaita alueella on 75–77, kouluun voidaan muodostaa kolme 25–26 oppilaan ryhmää. Nämä suuret ryhmät saattavat pysyä samoina koko alakoulun ajan. Jos koulussa on varaa jakotunteihin, ne helpottavat tilannetta, mutta vain joissakin oppiaineissa ja useimmiten vain 1.–2. luokilla. Toisissa kouluissa puolestaan voi olla paljon pienempiä ryhmiä. Esimerkiksi 34 tulevaa ekaluokkalaista muodostaa kaksi 17 oppilaan ryhmää.
Monen koulun oppilaaksiottoalue ei takaa aina sitä, että lapsi pääsisi samaan kouluun, jota vanhemmat tai koko suku on käynyt. Useampaan Helsingin kouluun tulisi myös enemmän oppilaita erilaisista taustoista, ja kaikkien lasten lähikoulua ei voisi tietää täydellä varmuudella asuinpaikan perusteella. Näistä syistä tätä ratkaisua vastustetaan, vaikka se mahdollistaisi tasa-arvoisemman ja moninaisemman perusopetuksen Helsingin kouluissa ja tasaisi oppimiseroja.
Nykyisillä resursseilla voitaisiin tasata ryhmäkokoja eri kouluissa, välttää liian suuret ryhmät ja helpottaa näin myös opettajien työtä. Helsingin koulujen opetuksen laatu paranisi.
eläkkeellä oleva opettaja, rehtori ja toimialajohtaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
