Lääkeasiat näyttäytyvät julkisessa keskustelussa valitettavan usein vain väittelynä apteekkilupajärjestelmästä, ja todelliset ongelmat jäävät huomiotta.
Tärkeämpää olisi keskustella lääkkeiden epätarkoituksenmukaisesta käytöstä, lääkehoitojen puutteellisesta ohjauksesta, annettujen lääkitysohjeiden noudattamatta jäämisestä, lääkitysturvallisuusongelmista ja erityisesti iäkkäiden henkilöiden lääkehoitojen kokonaishallinnan puutteesta.
Toisin kuin tunnutaan uskovan, lääkekäytön tai itsehoitolääkkeiden myynnin lisääminen ei ole terveydenhuollon näkökulmasta ollenkaan perusteltu tavoite. Hallitsemattomat lääkehoitokokonaisuudet lisäävät terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia, lääkejäte ympäristökuormitusta.
”Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat globaali, kasvava ongelma.
Tulevaisuudessa yhä suuremmaksi haasteeksi noussee lääkehoitojen jatkuvuuden turvaaminen. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat globaali, kasvava ongelma, jota emme pysty ratkaisemaan vain kansallisilla toimenpiteillä.
Jos maailmassa on vain yksittäisiä lääkeraaka-aineen tuottajia ja lopputuotteen valmistajia, on selvää, että tuotanto-ongelmien aiheuttamia saatavuushäiriöitä ei ratkaista päivittäistavarakaupan hyvin toimivilla logistiikka- ja hankintakanavilla tai kansallista kilpailua lisäämällä. Myös lääkkeen hinta saattaa viedä potilaalle varsin käyttökelpoisen mutta lääkeyhtiölle taloudellisesti kannattamattoman lääkkeen markkinoilta.
On pohdittava keinoja, joilla pidämme Suomen ja EU:n kiinnostavana, priorisoitavana toiminta-alueena kansainväliselle lääketeollisuudelle ja -tutkimukselle. Tarvitsemme yhteiseurooppalaista lääketutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä kestävää ja vastuullista lääketuotantoa ja markkinoillapitoa edistäviä päätöksiä ja toimenpiteitä.
Käynnissä olevassa lääkeasioiden uudistuksessa kohteena ovat lääkehuollon kustannustehokkuus ja apteekkitoiminta. Apteekeissa olevaa asiantuntijuutta ei ole varaa jättää hyödyntämättä. Fimean tuore tutkimus vahvistaa asiakaskohtaamisen ja lääkeneuvonnan tärkeyttä potilaan turvallisen lääkehoidon onnistumisessa. Tarkoituksenmukainen, onnistunut lääkehoito on aina kustannustehokkain.
Järkevän lääkehoidon ohjaaminen, kehittäminen ja toteuttaminen edellyttää myös oikea-aikaista tietoa helposti hyödynnettävässä muodossa. Tällä hetkellä lääkkeisiin liittyvää päätöksentekoa tukevaa tietoa puuttuu niin lääkkeen määrääjiltä, lääkehankintoja ja poliittisia päätöksiä tekeviltä, lääkkeitä toimittavilta kuin lääkkeen käyttäjiltäkin. Ongelman kruunaavat kansalliset, keskenään keskustelemattomat tietojärjestelmät, kehitystyön hitaus sekä erilaisten tietosuojanäkökohtien jopa suhteeton korostaminen.
Lääkehuoltoa tulisikin osaoptimoinnin sijaan kehittää kokonaisuutena tutkittuun, ajantasaiseen tietoon perustuen ja olennaiseen keskittyen.
ylijohtaja, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.