Kuluvan vuoden alussa hyväksyttiin laki välttämättömistä, kiireettömistä terveyspalveluista paperittomille henkilöille. Nyt on aika katsoa sosiaalihuoltolain toteutumista – siten, että varmistetaan paperittomien henkilöiden kohdalla välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen ja otetaan käyttöön kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut.
Kolmannella sektorilla on ollut ja on edelleen keskeinen rooli paperittomuuden tunnistamisessa ja paperittomuudessa elävien sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa. Vastuu viimesijaisesta toimeentulosta ja huolenpidosta sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta tulee kuitenkin olla julkisella sektorilla.
Tekemämme selvityksen mukaan paperittomuuden määrittely, paperittomien henkilöryhmien tunnistaminen, tuen myöntämisen perusteet, palvelujen taso, yhteistyö eri sektoreiden välillä sekä palveluihin kohdistetut voimavarat eroavat alueittain.
Paperittomuuden kaltaisessa tilanteessa eläminen johtaa usein pitkittyneeseen työperäiseen hyväksikäyttöön, ja ihmiskaupan määritelmän ero voi olla vaikeasti täsmennettävissä palkkionmaksun tapahtuessa asunto- tai ruokapalkalla.
Hyväksikäyttöön perustuva verkosto voi samalla toimia ainoana mahdollisuutena paperittomalle kiinnittyä ympäröivään yhteiskuntaan. Ihmiskaupan uhrien asemaa ja auttamista olisi tulevaisuudessa entistä tiiviimmin tarkasteltava osana sosiaali- ja terveysministeriön alaisia sosiaali- ja terveyspalveluita eikä erillisen sisäministeriön alaisuudessa olevan auttamisjärjestelmän piirissä.
Paperittomuudessa eläminen ei ole pysyvä tila eikä usein yksilön oma valinta, joten siitä poispääseminen on koko yhteiskunnan etu.
valtiotieteiden tohtori, dosentti, tutkija
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.