Kirjoitin Chat GPT:hen: ”Haluaisin kirjoittaa aiheesta tekoäly ja vaalikampanjat.” Chat GPT vastasi: ”Tekoälyä voidaan käyttää vaalikampanjoissa viestinnän ja vuorovaikutuksen optimoimiseen, kohderyhmien analysoimiseen sekä sisältöjen luomiseen.”
Chat GPT tietää mistä puhuu. Onnistuneen vaalikampanjan ainekset löytyvät tuosta vastauksesta.
Tekoälystä on puhuttu jo vuosia, mutta viime vuoden lopulla siihen heräsivät kaikki. Yritys nimeltä Open AI toi tuolloin markkinoille tekoälyohjelma Chat GPT:n, joka ymmärtää tekstiä ja pystyy tuottamaan liukuhihnalta valtavat määrät laadukasta ja argumentatiivista sisältöä. Lisäksi Chat GPT puhuu sujuvaa suomea.
Olisin hämmästynyt, ellei tämän kevään 1 600 eduskuntavaaliehdokkaan joukossa kukaan käyttäisi vaalikampanjassaan Chat GPT:n apua. Esimerkiksi pyynnöllä ”Kirjoita minulle hyvä vaalislogan” Chat GPT ehdottaa ”Muutoksen puolestapuhuja”. Harmitonta ja hauskaa, eikä ehdotettu slogankaan kuulosta hullummalta. Yksittäiselle ehdokkaalle tekoälyn käyttäminen vaalikampanjassa on todennäköisesti hyödyllistä, olipa sitten kyse kampanjan suunnittelusta, erilaisten poliittisten näkökulmien löytämisestä tai vaikkapa somepäivitysten tekemisestä.
Kansainvälisissä vaalikampanjoissa tekoälyä on jo käytetty aktiivisesti. Tunnetuin esimerkki lienee Donald Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanja ja ”Project Alamo”.
Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa Trumpin potentiaalisia kannattajia ja analysoida heidän tietojaan ja mielipiteitään. Näiden tietojen pohjalta kampanja pyrki rakentamaan mahdollisimman tehokkaasti kohdennettua poliittista viestintää.
Tekoälyä ovat tiettävästi kampanjoissaan hyödyntäneet muiden muassa myös Barack Obama, Emmanuel Macron ja Justin Trudeau.
On selvää, että tekoälyä tullaan jatkossa käyttämään entistä enemmän ja monipuolisemmin erilaisten vaalien voittamiseksi. Demokratian ja tekoälyn yhteensovittaminen vaatii kuitenkin opettelemista.
Näyttävästi nämä kaksi törmäsivät ensimmäisen kerran vuonna 2018, jolloin selviteltiin data- ja analytiikkayritys Cambridge Analytican roolia Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa ja Britannian EU-eroa ajaneessa Leave-kampanjassa.
Vuonna 2023 ei ole enää syytä keskustella siitä, onko tekoäly totta vai ei. Tänä vuonna meidän on puhuttava siitä, mihin ja miten tekoälyä halutaan yhteiskunnallisesti käyttää. Keskustelu ei ole helppoa, ja hätäisimmät ovatkin jo vaatineet Chat GPT:n käytön kieltämistä. Eivätkä ihan turhaan. On vähintäänkin mahdollista, että ennen kuin seuraavan kerran käyt äänestämässä, tekoäly on käynyt kurkkimassa someprofiiliasi, katsonut minkälaisista mielipiteistä olet tykännyt ja saamiensa tietojen pohjalta muokannut juuri sinulle suunnatun poliittisen viestin.
”Hätäisimmät ovat vaatineet Chat GPT:n kieltämistä.
Tämä saa pohtimaan, sillä personoidun viestin merkitys ja vaikutus äänestyskäyttäytymiseen on aivan toisella tasolla kuin ehdokkaiden paperisten esitteiden tai puolueiden kadunvarsimainosten. Tästä huolimatta tekoälyn käytön kieltäminen tuntuu yhtä scifiltä kuin itse tekoäly vielä hetki sitten. Mitä siis olisivat ne politiikkatoimet, joihin ryhdymme, jotta tekoäly hyödyntäisi eikä tuhoaisi demokratiaa?
Emme halua, että löydämme itsemme hämmästelemästä tekoälyn vauhdittamaa ”uutta brexitiä” – mikä se sitten ikinä voisikaan olla. Globaalin politiikan supervuosi 2024, jolloin maailmassa käydään Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentinvaalit sekä EU-vaalit, Suomen presidentinvaaleja unohtamatta, tarjoaa enemmän kuin otollisen maaperän.
Kuten Chat GPT itse sanoo: ”Tekoäly ja vaalit ovat merkittävä ja kompleksinen aihe, joka vaatii jatkuvaa keskustelua ja huolellista harkintaa. On tärkeää varmistaa, että tekoälyn ja muiden teknologisten ratkaisujen käyttö poliittisessa viestinnässä on vastuullista, reilua ja demokraattista.”
Kirjoittaja on Ellun kanat -konsulttitoimiston toimitusjohtaja.