Alkoholilainsäädäntö pitää päivittää nykyaikaan

Ei Alkoa tarvitse räjäyttää, mutta pystymme kyllä parempaan.

Alkoholilakia uudistettiin viimeksi vuonna 2018.

9.2. 15:00

Harry Lönnqvist kirjoitti (HS Mielipide 6.2.) viinivalikoiman kaventumisesta, jos viinit siirtyvät kauppoihin. Vastaavia kannanottoja näkee vuodesta toiseen. Italialaisessa supermarketissa käynti on osalle niin erityinen kokemus, että sen pohjalta muodostetaan teräviä alkoholipoliittisia mielipiteitä. Henkilökohtaisten kokemusten ylistäminen saa unohtamaan, että alkoholilaki on laajempi kokonaisuus kuin vain Alko.

Halusi Alkon monopoliin muutosta tai ei, olisi hyvä käydä järkevää ja avointa keskustelua vaihtoehdoista. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki kirjoitti (HS Vieraskynä 31.12.), miten monopolit on helppo romuttaa mutta vaikeita rakentaa. Tämä on varmasti totta. Ainoat vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole nykyinen monopoli tai satojen miljoonien eurojen arvoisen kaupan siirtäminen K- ja S-ryhmille.

Myös edellisen alkoholilain uudistuksessa oli kyse Alkon monopolin osittaisesta murtamisesta. Lonkero tuli kauppoihin, pienpanimot saivat ulosmyyntioikeuden ja anniskelun säännöstelyä järkevöitettiin. Muutoksilla oli myönteinen vaikutus monille alan yrityksille, eikä alkoholin kokonaiskulutus lisääntynyt.

Uudistus oli askel oikeaan suuntaan, mutta jätti myös toivomisen varaa. Jarrutamme kehitystä ja tuhlaamme taloudellista potentiaalia kieltämällä pienpanimoiden postimyynnin Suomessa. Myös rajat ylittävän etämyynnin tilaan on saatava päivänvalon kestävä ratkaisu. Pystyisimme myös parantamaan ravintola-alan toimeliaisuutta ja koko maan viinikulttuuria sallimalla viinien ulosmyynnin ravintoloille. Mikään edellä mainituista ei vaadi monopolin purkamista, mutta ne loisivat mahdollisuuksia yrittää, työllistää ja kehittää jo olemassa olevaa toimintaa.

Kansalaisten tasapäinen holhoaminen ei ole nykypäivää.

Lainsäätäjien työ ei ole helppo. Kansanterveydestä huolestuneiden sekä juomakulttuuria kehittävien toimijoiden välillä on luottamuspula, eikä sitä ole helpottanut viime vuosien virkamiesvetoinen suhmurointi ja sekoilu etämyyntiasioissa. Liiallinen vastakkainasettelu kuitenkin tappaa eteenpäin vievän keskustelun. Yhteisiä arvoja ja tavoitteita löytyisi, jos niitä haluttaisiin etsiä. Eriävistä mielipiteistä huolimatta Suomessa on ymmärtääkseni totuttu löytämään ratkaisuja vaikeissakin asioissa.

Hyvä lainsäädäntötyö vaatii selkeät tavoitteet ja eri näkökulmien huomiointia. Se vie aikaa ja resursseja. Taksilaki on esimerkki siitä, mitä innokas mutta lainsäädäntötyössä ammattitaidoton ministeri ja hallitus voivat saada aikaan. Taksiliikenteen vapauttamiselle oli hyvät perusteet – toteutus vain oli farssi ja sen laskua maksamme edelleen. Vastaavan ei saa antaa tapahtua alkoholilain kanssa.

Jos alkoholilaki tulevalla hallituskaudella avataan, toivon, että siinä huomioidaan terveyshuolet ja se, että kansalaisten tasapäinen holhoaminen ei ole nykypäivää.

Vapaus tuo mukanaan usein myös paljon hyvää. Muutoksen ei aina tarvitse olla radikaalia, mutta lainsäädäntöä pitää kehittää nykyaikaa vastaavaksi. Ei Alkoa tarvitse räjäyttää, mutta pystymme kyllä parempaan.

Samuli Pasanen

entinen Alkon työntekijä, yrittäjä, tapahtumatuottaja ja viiniharrastaja, Turku

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide