Pääkirjoituksessa (HS 9.2.) teilattiin perussuomalaisten linja työperäisestä maahanmuutosta ja höystettiin tätä vihjailulla puolueen linjan rasistisuudesta.
Toisin kuin muut puolueet – tai media –, perussuomalaiset pohjaa maahanmuuttopoliittisen linjansa pilvilinnojen rakentelujen sijaan tutkimus- ja tilastotietoon. Pysyvä nettomaahanmuuton kasvu auttaa pienentämään kestävyysvajetta vain, jos tulijoiden työllisyysaste ja tulotaso eivät poikkea suuresti kantaväestöstä. Suomessa ei täyty kumpikaan näistä edellytyksistä. Meillä on OECD-maiden yksi suurimmista työllisyysaste-eroista kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Tulijoiden keskimääräiset tuotannontekijätulot jäävät huomattavasti suomalaisia matalammiksi ja sosiaaliturvariippuvuus on suurempaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreessa maahanmuuttoselvityksessä ei ole tuotu esiin avoimesti, millä oletuksilla laskelmat maahanmuutosta on tehty. Mitä ilmeisimmin siinä oletetaan, että Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien muuttajien matala työllisyysaste kantaväestöön nähden ei vaikuta ratkaisevasti julkiseen talouteen ja että toinen ja kolmas maahanmuuttajasukupolvi pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö. Kummankaan oletuksen tekemiselle ei ole perusteita.
Kukaan ei kiistä, etteikö korkeakoulutettujen osaajien tulo hyödyttäisi Suomen taloutta. Heitä ei ole kuitenkaan tulossa Suomeen jonoksi asti, vaan määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin matalapalkka-aloille tulevien. Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu, jossa matalapalkka-aloille kohdistuva maahanmuutto nähdään myös välineenä pitää Suomen väkilukua tietyllä tasolla. Kotoutumisen ongelmat ovat suuret jo nykyisellä määrällä. Demografiset tilastolliset tosiseikat eivät ole salaliittoteoria. Ruotsista voi katsoa, mitä tällaisen maahanmuuton liiallisesta kasvattamisesta seuraa.
Japani ja Ruotsi toimivat toistensa peilikuvina maahanmuuttopolitiikassa. Japanissa ei ole hyväksytty laajamittaista maahanmuuttoa, kun taas Ruotsi on ottanut väestömäärään nähden Euroopan eniten maahanmuuttoa usean vuosikymmenen ajan. Silti kummassakin maassa on työvoimapula. Japanista on hyvä ottaa oppia koko ajan kehittyvän teknologian käytössä. Suomessa meidän on tehtävä omat kansalliset ratkaisumme työmarkkinoilla.
Riikka Purra
perussuomalaisten puheenjohtaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
