Pikkulapsi istuu syöttötuolissa seuranaan älypuhelin aamiaisella ja illallisella. Vanhempi selaa toisella puolella pöytää omaa kännykkäänsä. Taapero tuodaan päiväkotiin, ja ulkovaatteiden riisumisen ajan tämä tuijottaa kännykkää. Iltapäiväkerhossa ekaluokkalaiset eivät leiki vaan pelaavat puhelimillaan, kukin omallaan, yksin. Esikoululaisen tuudittaa uneen älypuhelin.
Puhelinoperaattori Dna:n teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa jopa 87 prosentilla 5–6-vuotiaista on oma puhelin käytössään ja 85 prosentilla se on älypuhelin. Suomessa lapsille hankitaan oma puhelin poikkeuksellisen nuorina.
Viime aikoina on monilla foorumeilla tuotu esiin, kuinka haitallista liiallinen ruutuaika on lapsille. Kun lapsi on liikaa ruudun äärellä, hänen on hyvin vaikeaa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa – pahimmillaan sosiaalisten taitojen kehitys on pysähtynyt tai vakavasti viivästynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan Suomessa lähes 95 prosenttia 5-vuotiaista viettää ruudun äärellä enemmän aikaa kuin Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee. Alle 2-vuotiaille ei suositella älylaitteita lainkaan, sillä lapsen kehittyville aivoille elävä vuorovaikutus on se kaikkein tärkein virike.
Suomenkin allekirjoittaman YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 19. artiklan mukaan sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin toimiin suojellakseen lapsia esimerkiksi vahingoittamiselta, laiminlyönniltä, välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta. Suomessa on meneillään kansallinen lasten kaltoinkohtelu. Sallimme sen, että pienet lapset jätetään digitaalisten sisältöjen ääreen selviytymään yksin.
Mikään määrä jo nyt resurssiniukkuudesta kärsivää lastensuojelua sosiaalipalveluna ei tule riittämään ja korjaamaan lapsuudessa vahingoittuneita kiintymyssuhteita ja inhimillisen kanssakäymisen laiminlyöntiä.
Vanhempaa, joka ostaa alaikäiselle lapselleen alkoholijuomia, paheksutaan. Toisin on digitaalisten nautintoaineiden kohdalla. Sosiaalisen median palvelujen – kuten Instagramin, Tiktokin ja Snapchatin – ikärajoilla ei tunnu olevan mitään väliä. Lasten huoltajat ovat tietoisia ja sallivat sen, että heidän alaikäiset lapsensa käyttävät näitä palveluita. Vanhemmat tarvitsevat tukea, ohjausta ja tietoa siitä, millainen älypuhelinten käyttö on turvallista ja terveellistä lapsille. Duodecim Terveyskirjaston ”Lapset, nuoret ja älypuhelimet – tukea 2020-luvun vanhemmille” -ohjeistuksen tulisi olla jokaiselle lasten kanssa tekemisissä olevalle pakollista luettavaa.
Lasten suojeleminen on kaikkien meidän – koko yhteiskunnan – vastuulla. Tähän työhön on myös digitaalisuuden osalta ryhdyttävä heti.
Pirjo Suhonen
sosionomiopiskelija
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
