Suomen väestörakenne on ikääntymässä tavalla, joka vaikeuttaa suuresti elinkeinotoiminnan edellytyksiä, julkisten palvelujen saatavuutta ja julkisen velan kasvun hillintää. Työllisten osuus väestöstä on Suomessa syntyneillä parhaillaan laskussa ja jo matalampi kuin muualla syntyneillä. Viime vuoden syntyvyydellä ja ennustetulla 15 000 hengen vuosittaisella nettomaahanmuutolla työikäisten määrä on lähes viidenneksen nykyistä pienempi vuonna 2070.
Työikäisten määrän pysyvä vakaannuttaminen edellyttäisi 44 000 hengen nettomaahanmuuttoa. Teimme laskelman yleisen tasapainon mallilla lisämaahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Tulosten mukaan talous kasvaa nopeammin ja kestävyysvaje pienenee merkittävästi.
Kestävyyden paranemisen taustalla on se, että hyvinvointivaltio rahoitetaan pääosin työikäisten veroilla ja julkiset menot kohdentuvat pääosin työuran jälkeiseen aikaan. Työuran alkupäähän painottuva maahanmuutto nuorentaa ikärakennetta ja lisää maksajien määrää. Erityisen selvästi ikärakenteen vaikutus näkyy työeläkejärjestelmässä. Työeläkemaksut asettuvat laskelmissamme useita prosenttiyksikköjä alemmiksi kuin matalammalla nettomaahanmuutolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan laskelmien tulokset ovat herättäneet laajaa keskustelua (esimerkiksi Riikka Purra, HS Mielipide 10.2.). Oletukset siitä, miten lisämaahanmuuttajat poikkeavat Suomessa syntyneistä, ovat tärkeitä. Käyttämässämme mallissa kaikki täällä syntyvät lapset oletetaan samanlaisiksi. Toisenlainen ratkaisu pohjaisi väistämättä riittämättömään tietopohjaan ja olisi myös malliteknisesti hankala. Keskeiset oletukset koskevat kuitenkin maahanmuuttajien työllisyyttä ja heidän saamiaan tulonsiirtoja.
Muista EU-maista tulevat maahanmuuttajat ovat mallissamme yhtä paljon tai enemmänkin töissä kuin Suomessa syntyneet ja saavat vähemmän tulonsiirtoja henkeä kohti. Muualta tulevat maahanmuuttajat puolestaan ovat vähemmän töissä kuin täällä syntyneet ja he saavat enemmän tulonsiirtoja.
”Työllisten osuus väestöstä on Suomessa syntyneillä parhaillaan laskussa.
Saamiemme kestävyysvajetulosten herkkyyttä työllisyydelle ja tuloille pienentää se, että noin kaksi kolmasosaa Suomessa maksettavista tulonsiirtoeuroista on ansiosidonnaisia. Työtä vailla olevien ja matalapalkkaisten saamat työttömyyskorvaukset ja tulevat eläkkeet ovat keskimääräistä pienemmät. Se, että EU:n ulkopuolelta tulevien muuttajien matalampi työllisyysaste ei vaikuta ratkaisevasti julkiseen talouteen, ei siis ole oletus kuten Purra epäili, vaan laskelmien lopputulos.
Huomattakoon lisäksi, että ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on noussut viime syksynä jo yli 70 prosenttiin eli vain neljän prosenttiyksikön päähän Suomessa syntyneistä. Tätä emme ehtineet saada laskelmiimme mukaan. Jos olisimme, niin tulokset olisivat olleet vielä positiivisemmat.
Jukka Lassila
tutkija
Tarmo Valkonen
tutkimusneuvonantaja
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
