Viime vuodet ovat haastaneet hyvinvointia. Maailmanlaajuiset kriisit uhkaavat mielenterveyttä ja lisäävät taloudellista ahdinkoa. Sosiaalietuudet eivät ole pysyneet kustannusten nousun vauhdissa, ja jatkuva huoli tulevaisuudesta ja pärjäämisestä kuormittaa monen mieltä.
Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on selvitetty myös lasten ja nuorten näkemyksiä sosiaaliturvasta. Kyselyssä kävi ilmi, että yli puolet lapsista ja nuorista kantaa huolta perheensä taloudellisesta tilanteesta.
Köyhyys eriarvoistaa perheitä. Tutkitusti se vaikuttaa kauaskantoisesti lapsiin ja vie uskon tulevaan. Riittämätön toimeentulo, paine opiskella nopeammin ja rahoittaa opintoja palkkatyöllä on usein myös opiskelijoiden mielenterveysongelmien taustalla.
Nykyinen hallitus on sitoutunut lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Me sosiaalialan korkeakoulutetut kannamme huolta yli hallituskausien kestävästä köyhyyden torjunnasta ja systemaattisesta työstä hyvinvoinnin parantamiseksi pitkällä aikavälillä.
”Sosiaalietuudet eivät ole pysyneet kustannusten nousun vauhdissa.
Valtiovarainministeriö on tuonut esiin, etteivät sosiaaliturva tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut välty jatkossa leikkauksilta, ja jotkin puolueet ovat avanneet keskustelua muun muassa asumistuesta säästökohteena. Sosiaalialan asiantuntijoina näemme, että leikkaamalla juuri eniten haavoittavassa asemassa olevien etuuksista vaarana on köyhyyden syveneminen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien lisääntyminen.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa yhteiskunnallisina muutostekijöinä on nostettu esiin muun muassa hyvinvoinnin ja mielenterveyden hauraus sekä eriarvoistumisen ja yhdenvertaisuuden ristiriitainen kehitys. Myös Sitra on tunnistanut kasvavat hyvinvoinnin haasteet yhdeksi tulevaisuuteemme vahvimmin vaikuttavaksi kehityskuluksi.
Kestävän muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaankin uutta ajattelutapaa ja uusia toimintamalleja. Haluamme muistuttaa, että mielenterveyden ja talouden haasteita ratkaistaan investoimalla sosiaalipalveluihin, mutta sen lisäksi puuttumalla nykyistä aiemmin ongelmien juurisyihin. Tämä on ensisijaisesti palvelujärjestelmämme tehtävä. On tärkeää, että uudet hyvinvointialueet pääsevät työssään mahdollisimman hyvään alkuun ja tuottavat asukkaille oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluja.
Ennaltaehkäisevä varhainen tuki on tehokkain tapa estää syrjäytymistä, köyhyyttä ja mielenterveysongelmia. Tuen painopistettä tuleekin siirtää vahvoihin peruspalveluihin, kuten esimerkiksi aikuissosiaalityöhön. Sosiaalipalveluilla vahvistetaan kansalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä myönteisesti myös julkiseen talouteen. Investointi hyvinvointiin on tulevaisuusinvestointi.
Marja Marttila
valtiotieteiden maisteri, laillistettu sosiaalityöntekijä
Hanna-Leena Laitinen
yhteiskuntatieteiden maisteri, laillistettu sosiaalityöntekijä
erityisasiantuntijoita
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.