Kaikille julkista keskustelua seuraaville on käynyt selväksi, että Suomen koululaitos on pahassa kriisissä. Koulu ei enää opeta eikä koulussa opita, ja lisäksi se on väkivaltainen (HS 14.2.). Silti kasvatustieteen professori Kalle Juuti vaati, että suomalaisen koulun uudistamista pitää uskaltaa jatkaa (HS Vieraskynä 15.2.). Hänen mukaansa Pisa-vertailujen ja muiden oppimistulosten heikkeneminen ei saisi aiheuttaa ”paniikkia ja taaksepäin katsomista”, vaan koulun pitäisi keskittyä siihen, minkälaisen tulevaisuuden haluamme.
Huonolta tulevaisuus näyttää. Juuti katsoo toteuttavansa perusopetuslakia, jonka mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuunkykyisen yhteiskunnan jäsenyyteen ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Kovin yleviä ovat lain tavoitteet, kuin suoraan jonkin poliittisen puolueen ohjelmajulistuksesta. Jos tuo laki on opetuksen uudistajien ohjenuora, muutettakoon perusopetuslakia.
Uudistettu laki voisi kirjata yhtenä selvänä tavoitteena esimerkiksi sen, että jokainen lapsi opetetaan koulussa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Tavoite voi kuulostaa arkiselta ministerin juhlapuheessa, mutta tyvestä puuhun, opetuksessakin.
Olavi Ylikorkala
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
