”Lapsen etu ei vaarannu poikkeuksellisesti, jos toinen vanhempi poistetaan maasta.” ”Vanhemmuuden voi hoitaa myös videopuheluilla.” ”Parivuotias lapsi ei edes osaa kaivata toista vanhempaa.”
Tällaisia ovat perustelut Maahanmuuttoviraston antamissa kielteisissä oleskelulupapäätöksissä, joita suomalaisten lasten ulkomaalaiset vanhemmat ovat saaneet, selviää Ylen MOT-ohjelman tekemästä selvityksestä.
On vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa viranomaiset kertoisivat suomalaisille vanhemmille, miten fyysinen läsnäolo lapsen kanssa ei oikeastaan ole tärkeää vaan vanhemmuutta voi hoitaa videopuheluilla. Ulkomaalaisten kohdalla tämä kuitenkin näyttää olevan hyväksyttävää.
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti myöntää, että Migri on toisinaan antanut liian suuren merkityksen vanhemman maahantulorikkomuksille suhteessa lapsen etuun. Hänen mukaansa virasto antaa vastaisuudessa enemmän painoarvoa perhe-elämälle, jos se on ”aitoa ja todellista”. Herää kysymys, mitä tällä tarkoitetaan. Kenen perhe-elämä ei ole aitoa ja todellista?
Luulisi, että vuonna 2023 perheiden moninaisuus ei olisi enää uusi asia. Suomalaisten ydinperheiden lisäksi kaikkia muitakin perheitä on kohdeltava inhimillisesti.
Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tätä oikeutta ei poista se, että toinen vanhempi on ulkomaalainen. Asiassa on ennen kaikkea kyse lapsen eikä vanhemman oikeudesta.
Migrin päätökset tuovat esiin suomalaisessa yhteiskunnassa piilevän rakenteellisen rasismin.
Uskon puhuvani monen maahanmuuttaja- ja kahden kulttuurin perheen puolesta, kun sanon, että mitään muuta ihmisryhmää kuin maahanmuuttajia ei kohdeltaisi näin.
monikulttuurisen perheen äiti, Turku
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.