Roskaaminen maksaa Helsingin kaupungille 11 miljoonaa euroa vuodessa (HS 12.2.). Tämä palautti mieleeni viime joulukuun työmatkani Tokiossa, joka on yksi maailman suurimmista metropolialueista. Yksi ihmetykseni aihe liittyi Tokion kaupungin yleiseen siisteyteen. Roskia oli suhteellisesti ottaen erittäin vähän kaupungin kaduilla – päinvastoin kuin esimerkiksi Roomassa tai myös Helsingissä.
Tämä siisteys ei perustunut tiheään roska-astiaverkostoon vaan yksilöiden kollektiiviseen vastuullisuuteen. Keskustelin asiasta usean Tokiossa asuvan kanssa. He sanoivat, että ihmisillä on yleisesti ottaen erittäin korkea kynnys yhteisen ympäristön roskaamiseen, ja tämän vuoksi he kantavat omat roskansa mukanaan joko kotien tai työpaikkojen roska-astioihin. Siisteys on siellä kunnia-asia.
Tämä herätti laajemmankin pohdinnan yksilön ja yhteiskunnan vastuista. Yksilötasolla valitsemme usein helpoimman tien, ja silloin syyttävä sormi osoittaa ensisijaisesti muihin kuin omaan itseemme. Ehdotukseni perustuu meidän kaupunkilaisten entistä kollektiivisempaan osallistumiseen yhteisen ympäristömme siisteyden ylläpitoon: vähemmän syyttävien sormien osoittelua ja enemmän omien sormien käyttämistä roskien keräämiseen ja lajitteluun. Siisteys on meidän kaikkien yhteinen asia.
Jouko Riihimäki
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
