Suomen taiteilijaseuran Annukka Vähäsöyrinki nosti aiheellisesti esiin (HS Mielipide 12.2.) kuvataiteilijoiden heikon toimeentulon ja siihen liittyvän ristiriidan: kuvataidetta rakastetaan, mutta rakkaus ei näy rahoituksessa. Visuaalisten taiteiden osuus valtion kulttuuribudjetista on noin yksi prosentti.
Taide näkyy julkisissa tiloissa, sitä harrastetaan ja sen avulla lisätään hyvinvointia ja osallisuutta, mutta alaa vaivaa resurssipula. Vähäsöyringin mainitsema näyttelypalkkio on yksi ratkaisu, mutta mikäli kuvataiteen kokonaisrahoitus ei kasva, kierrätetään palkkiot jo nyt riittämättömistä varoista. Jos näyttelypalkkiot, jotka eivät nykyisellään ratkaise taiteilijoiden toimeentuloa, ulotetaan koskemaan museoita pienempiä toimijoita, edellyttää se muutoksia tukimuotoihin. Palkkioiden rinnalla tulee kehittää mahdollisuuksia taiteen esittämiseen moninaisissa konteksteissa, taiteilijoiden uran eri vaiheissa.
Alalle tyypilliset lyhyet projektirahoitukset eivät mahdollista pitkäjänteistä ja ammattimaista työskentelyä, saati alan kehittymistä. Taidekokemukset tuovat paikkakunnille asukkaita ja turisteja, mutta tämä edellyttää monimuotoisen taide- ja kulttuurikentän arvon tunnistamista. Taiteen ja kulttuurin potentiaali aluepolitiikan kannalta on pitkälti sivuutettu, samoin kuin kulttuuriin sijoittaminen tuottavana investointina.
Kuten vaalitavoitteissamme kirjoitamme: ”Kulttuurin toimiala on Suomessa sekä työllistävyydeltään että arvonlisäosuudeltaan suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, metsätalouden, puuteollisuuden, paperiteollisuuden sekä maatalouden tai metsästyksen toimialat. Moniin lueteltuihin ja avokätisesti tuettuihin aloihin verrattuna taide- ja kulttuuriala on tulevaisuuden ja mahdollisuuksien ala, jonka eettisesti ja ekologisesti kestäviin toimintoihin ja työllistämiseen tulee sijoittaa.”
Anna Jensen
Eliisa Suvanto
Sanna Ritvanen
Porin kulttuurisäätö ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.