Voisitteko te Helsingin kantakaupungin ja kauppakeskusten kauppiaat, ravintoloitsijat ja muut liikkeenharjoittajat kertoa, miksi yritätte niin innokkaasti korvata suomen kieltä englannilla?
Kielitieteilijä Janne Saarikiven (HS Kuukausiliite 4.2.) sekä Aino Tolmen (HS Mielipide 16.2.) kirjoituksissa esitettiin perusteltu huoli suomen kielen tulevaisuudesta. Olen paljolti samaa mieltä.
Myös minua suomen kielen tulevaisuus huolestuttaa. Miksi englantia halutaan niin innokkaasti tunkea joka paikkaan? Yritysten lisäksi julkishallinto tuntuu toimivan samalla tavoin. Näin siitä huolimatta, että palvelujen käyttäjistä ylivoimaisesti suurin osa on suomenkielisiä eikä osa ymmärrä englantia. Myöskään maamme kasvava monikielinen väestö ei itse asiassa hyödy englanninkielisestä palvelusta paljoakaan. Venäläiset, somalit ja irakilaiset osaavat keskimäärin varsin niukasti englantia.
Maahanmuuttajille olisi eduksi, jos he oppisivat suomea. Me itse asiassa hankaloitamme heidän oppimistaan tarjoamalla liian innokkaasti englantia, kun toinen yrittää opetella suomea.
Osaan itse englantia. Haluaisin kuitenkin, että omassa maassani saan kaikki tarvitsemani palvelut suomeksi. Jos sen (ja ruotsin, toisen virallisen kielen) lisäksi haluaa ja pystyy tarjoamaan muita kieliä, niin kaikin mokomin.
Tarvitsin hiljan tiettyä palvelua. Päätin pyytää tarjoukset vain sellaisilta yrityksiltä, joiden nimi on suomea, sillä englannin ”pakkosyöttö” harmittaa minua. Jos tällä ideallani olisi paljon kannattajia, sillä saattaisi olla vaikutusta palvelujen tuottajien toimintaan.
Ilmari Airola
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
