Helsingin Sanomat kertoi Helsingin pyrkivän eroon koulushoppailusta järeillä keinoilla (15.2.). HS kirjoitti, että painotetut luokat vetävät puoleensa keskimääristä osaavampia ja asenteiltaan koulumyönteisempiä oppilaita. On järjetöntä, että Helsinki haluaa luopua tästä.
Painotettujen luokkien soveltuvuuskokeissa mitataan oppilaan kykyä harjoitella pitkäjänteisesti myös silloin, kun tulokset eivät ole heti näkyvissä. Tämä kyky on keskeinen myös hyvien oppimistulosten saavuttamisessa – ne kun eivät synny itsestään vaan ovat oppilaan tekemän työn tulosta.
Painotettujen luokkien lakkauttaminen pikemminkin lisää eriarvoistumiskehitystä entisestään. Ne perheet, joilla on oikeasti varaa koulushoppailla, voivat yhtä lailla muuttaa Espooseen, jossa painotettua opetusta tarjotaan tulevaisuudessakin.
Samoin Helsingin alueella toimii useita yksityisiä kouluja, joihin kaupungin määräysvalta ei ulotu. Nämä koulut voivat siis jatkaa painotetun luokkamuotoisen opetuksen tarjoamista, vaikka kaupungin kouluissa siitä luovuttaisiinkin. Lopputuloksena voi olla lahjakkaan ja motivoituneen oppilasaineksen joukkokato kaupungin kouluista.
Helsingin tulisi keskittyä koulutuksessa esiintyvien ongelmien juurisyihin eikä oireisiin, kuten koulushoppailuun. Kukaan vanhempi ei vapaaehtoisesti laittane lastaan sellaiseen kouluun, jossa riskinä on saada pesäpallomailasta päähän (HS 14.2.). Kaupungin huolena tulee olla kouluissa tapahtuva väkivalta ja häiriökäyttäytyminen, ei vanhempien pyrkimykset taata lapselleen turvallinen koulupolku.
Miro Maaranen
Helsingin nuorisoneuvoston jäsen, puheenjohtaja vuonna 2022
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
