Suomalaisten enemmistö vastusti tai epäröi pitkään Suomen liittymistä Natoon. Tämä tosiasia sekä joidenkin poliittisten puolueiden oma Nato-vastaisuus estivät Suomen liittymisen Natoon silloin, kun se olisi ollut vaivatonta.
Tilaisuuksia olisivat olleet koko 1990-luku, erityisesti vuosi 1999, jolloin Puola, Tšekki ja Unkari liittyivät, ja vuosi 2004, jolloin Baltian maat ja jotkin entisen Varsovan liiton maat liittyivät. Tilanne oli samanlainen Ruotsissa.
Vasta Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset ja ruotsalaiset todellisuuteen, ei edes se, kun Venäjä valtasi Krimin.
Nato-maiden, Ruotsin ja Suomen turvallisuuden ja puolustuksen etu on, että Suomi liittyy Natoon heti, kun Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden ja riippumatta siitä, ratifioivatko kyseiset maat samaan aikaan myös Ruotsin jäsenyyden.
Suomen jäsenyys varmistaa sen, että Ruotsi on merialueita lukuun ottamatta joka suunnalta Nato-maiden ympäröimä ja vahvistaa siten Ruotsinkin puolustusta. Suomen jäsenyys lisää paineita myös Ruotsin jäsenyyden ratifioimiseen.
Erkki Tomppo
metsäninventoinnin professori (emeritus), Espoo
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.