Helsingin Sanomat kertoi (15.2.), että Helsinki suunnittelee lopettavansa painotetun opetuksen. Muutos koskisi esimerkiksi musiikki-, kieli- ja taideluokkia. Jos suunnitelma menee läpi, painotetut luokat lopetettaisiin nykymuodossaan.
Sitran megatrendit haastavat kehittämään keinoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi, myös lapsille. Moni jo olemassa oleva kustannustehokas ja hyvin saavutettava keino nojaa musiikin luontaisiin mahdollisuuksiin kehittää osallisuuden, yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden tunteita.
Perusopetus kokoaa kaikki ikäluokat yhteen ja mahdollistaa musiikin maailmaan pääsyn myös lapsille, jotka eivät saa tukea siihen kotoa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman ammattitaitoista musiikinopettajaa. Musiikin painotettu opetus voidaan tarpeettomasti nähdä segregaatiota edistävänä, vaikka todellisuus on toinen. Painotetun opetuksen kouluissa osaavat musiikinopettajat herättävät musiikin kipinän myös muiden luokkien oppilaisiin, mikä vaikuttaa koko kouluyhteisön yhteisölliseen hyvinvointiin.
Musiikkiluokalle pääsy pääkaupunkiseudun eri kunnissa vaatii ainoastaan ihmisen luontaista musikaalisuutta, eikä aiempaa musiikin harrastamista vaadita. Luokkamuotoisesti toteutettuna painotettu opetus luo vahvaa yhteisöllisyyttä, joka ei ole keneltäkään pois. Miksi siis rikkoa, kun olisi mahdollisuus vahvistaa olemassa olevaa?
Paula Turkkila
osaamisaluepäällikkö, kulttuuripalvelut ja musiikki, Metropolia-ammattikorkeakoulu
espoolaisen musiikin painotetun opetuksen alakoulun rehtori vuosina 2008–2018
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
