Murrosvaihe vaatii uudenlaista johtamista

Yksityiskohtia tärkeämpää on luoda pelisääntöjä, jotka kannustavat ja sitouttavat politiikkapakettien rakentamiseen.

26.2. 2:00

Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että elinkeinoelämän tuottavuutta on kohennettava ja hyvinvointivaltio on uudistettava. Vielä suurempi yksimielisyys on siitä, että suomalaiset ovat eri mieltä, kuinka nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kuitenkin keväällä 2023 hallituksen on rakennettava tahtotila seuraavista askelista.

Tulevalle hallitukselle sataa vinkkejä hyvistä uudistuksista, joissa leikataan yhtäältä ja liimataan toisaalle. Paljon on niitä, jotka kantavat säkissä valoa pimeään pirttiin. Kuitenkin yksittäisiä uudistuksia ja leikkauksia keskeisempää on löytää yhteinen tahtotila yhteiskuntapolitiikkaa ohjaavista perusperiaatteista, jotka tekevät seuraavien vuosien politiikasta yrityksille ja yhteisöille ennustettavaa.

Tämä edellyttää strategisempaa otetta Suomen tulevaisuuteen. Hallitusohjelmaan tulee valita muutama painopistealue samalla kun julkinen talous saatetaan lähemmäksi tasapainoa valtiovarainministeriön näkemyksen mukaisesti. Painopistealueita voisivat olla muun muassa koulutuksen ja tutkimustoiminnan sekä turvallisuuteemme liittyvistä resursseista huolehtiminen sekä vihreän siirtymän edistäminen järkevän regulaation avulla.

Suomeno uudistumiskyky on hidastunut.

Yksityiskohtaiset sisällöt lukitsevat jo etukäteen hallitusohjelmalinjaukset ja toki helpottavat virkamiesten työtä ja lisäävät hallituksen sitoutumista harjoitettuun politiikkaan. Suomen kannalta tämä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen toimintamalli tilanteessa, jossa uudistusten ytimessä on tuottavuuden kohentaminen ja työikäiseen väestöön kohdistuvien julkisten menojen kasvun hillintä.

Yksityiskohtia tärkeämpää on luoda pelisääntöjä, jotka kannustavat ja sitouttavat politiikkapakettien rakentamiseen. Tästä on Suomessa toimivat perinteet ja hyvät ratkaisut. Yksinkertaisetkin pelisäännöt ohjaavat uudistamista. Esimerkiksi jos työryhmä edellytetään selvittämään uudistusten rahoitus samanaikaisesti siihen liittyvien etuuksien ja palvelujen ohella, uudistukset muuntuvat toimeenpanokelpoisemmiksi. Samaten jos työryhmä saa tehdä menolisäysehdotuksen vasta, kun se on ensin löytänyt samalla summalla tehostamistoimenpiteitä, politiikka muuttuu välittömästi tieto- ja tutkimusperustaisemmaksi.

Suomi on monella tapaa maailman paras maa, mutta sen uudistumiskyky on hidastunut. Yhteinen etumme on, että Suomi käyttää hyödykseen nyt avautumassa olevan mahdollisuuden. Vaihtoehto merkitsisi politiikan epäonnistumista, josta seuraa pitkä musta varjo.

Jorma Eloranta

hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopisto

Juho Saari

professori, Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide