Jaakko Lyytinen pohti kirjoituksessaan ”Epämiellyttävä totuus” (HS Sunnuntai 12.2.) miten yhteiskunnassa korostetaan yksilön vastuuta erilaisten ongelmien korjaamiseksi. Hän viittasi amerikkalaiseen Lauren Berlandiin, joka kutsuu ilmiötä julmaksi optimismiksi.
Lyytinen kirjoittaa: ”Siitä on kyse, kun kulttuurista johtuviin ongelmiin, kuten riippuvuuksiin, ylipainoon tai masennukseen tarjotaan yksinkertaista yksilötason ratkaisua. Ratkaisut kuulostavat optimistisilta, mutta ne ovat oikeasti julmia, koska ne ovat rajallisia ja jättävät syvemmät syyt huomioimatta.”
Ylipainon torjumiseksi on toistaiseksi ainoastaan laadittu ravitsemussuosituksia ja jaettu terveellisen syömisen ohjeita. Tehotonta vaikuttamista on vuosikymmeniä jatkettu ainoana keinona, vaikka samaan aikaan ylipainoisten aikuisten määrä on 40 vuodessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.
”Yli miljoonalla suomalaisella liikapainoa on vähintään 15 kiloa.
Julmaa optimismia, sillä tällä hetkellä yli miljoonalla suomalaisella liikapainoa on vähintään 15 kiloa. Heillä useimmilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia hyvään elämään ja aiheuttavat joka vuosi tuhansia ennenaikaisia kuolemia.
Suomen ja koko maailman lihavuusepidemian perimmäisenä syynä on epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta ja markkinointi. Sen voi nähdä tämän päivän supermarketissa, jossa paljon kaloreita sisältävät makeiset, sokerijuomat, perunalastut ja sokerimurot täyttävät suuren osan myymälän hyllyistä. Se näkyy myös lapsille markkinoiduissa elintarvikkeissa, joista melkein kaikki ovat epäterveellisiä.
Suomessa on loistavia esimerkkejä siitä, miten sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä ei ole jätetty yksilöiden vastuulle, vaan yhteiskunta on ryhtynyt suojelemaan kansalaisten terveyttä.
Liikennekuolemat vähenivät radikaalisti, kun lainsäädännön keinoin ryhdyttiin muuttamaan ajoympäristöä ja ajoneuvoja turvallisemmiksi. Toinen esimerkki on tupakointi. Lainsäädännöllä toteutetut rajoitukset ovat vähentäneet tupakkasairauksia, koska ne ovat auttaneet nikotiinikoukussa olleita suomalaisia lopettamaan.
Myös lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan yhteiskunnan toimenpiteitä. Viime syksynä Suomessa nähtiin liikahdus tähän suuntaan. Valtionvarainministeriö ehdotti virvoitusjuomaveron porrastamista sokeripitoisuuden mukaan.
Eduskunnan talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa lukuisat järjestöt kannattivat ehdotusta, mutta jyrkemmällä porrastuksella. Koska juomista tulee vain 20 prosenttia sokerin saannista, järjestöt myös esittivät, että välittömästi ryhdytään suunnittelemaan muiden runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden verotusta.
Verottamisen lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä, jotka ohjaavat kulutusta terveellisemmäksi. Epäterveellisimpien elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja myynnin edistäminen alennettuna tarjoustuotteina ja kassoilla tulee kieltää.
varapuheenjohtaja, Terve paino ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
