Vesistöjen suojelu on liian pirstoutunutta ja tehotonta

Vesiensuojeluun suunnattua rahaa jää käyttämättä, koska omarahoitusosuutta ei saada kerättyä.

Suomalaisille vesistöt ovat kansallinen ylpeyden aihe.

24.2. 2:00

Suomen vesistä huonoimmassa kunnossa on Itämeri, mutta myös sisävesien tilanne on uhkaavasti heikkenemässä.

Vesistöjen tilan parantamisella on kiire, sillä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin asettama hyvän tilan tavoitevuosi oli alun perin 2015, ja viimeinen takaraja mahdollisella poikkeusluvalla on jo neljän vuoden päässä. Kun järvemme päästetään huonoon kuntoon, kunnostuksesta tulee kallista. Sisävesiemme tila vaikuttaa myös suoraan Itämeren tilaan.

Suomalaisille järvet, joet ja Itämeri ovat kansallinen ylpeyden aihe. Vesi on ihmiselämän kannalta välttämätön perushyödyke. Siksi vesistömme tarvitsevat pikaista suojelua ja tulevan hallituksen sitoutumista kunnostustoimenpiteisiin.

Seuraavalla hallituskaudella pitää uudistaa vesilaki sekä vesistöt huomioiden metsälaki, sillä valuma-alueilta tulevan maa- ja metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen on avainasemassa järvien tilan parantamiseksi. Vuosikymmenten aikana tehdyt ojat kuormittavat järviämme ilman lisätoimia hallitsemattomasti vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman, Helmi-ympäristöohjelman sekä Nousu-ohjelman rahoituksia tulee jatkaa.

Vesistöjen suojelu ja kunnostaminen on nykyään liian pirstoutunutta ja tehotonta. Yksittäisten kyläyhdistysten ja osakaskuntien tehtäviksi jätetyt vesien parannustoimet kärsivät rahoituksen ongelmista. On kestämätöntä, että kun hankkeista rahoitetaan vain puolet, omarahoitusosuuden puuttuminen johtaa niiden lykkääntymiseen tai jopa peruuntumiseen. Vesiensuojeluun suunnattua rahaa jää käyttämättä, koska omarahoitusosuutta ei saada kerättyä.

Vesien osalta tulee tarkastella koko valuma-aluetta, joka kuormittaa vesistöjä. Valtion rahoitusta tulee jatkossa suunnata myös maakunnallisia ely-keskuksia laajemmille hankkeille, sillä ongelmalliset valuma-alueet ovat usein monen maakunnan alueella. Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiä tulee kehittää vesiensuojelua painottavaan suuntaan.

Vesistöjen ennallistaminen on merkittävin osa Suomen luonnon ennallistamisen kuluista, mutta jos hidastelemme, on sen hinta koko ajan suurempi.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr)

asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide