Perustuslakivaliokunta linjasi äskettäin, että uudessa eläinten hyvinvointilaissa tulee tiukentaa eläinsuojelutarkastusten tekemisen oikeutta kotirauhan piirissä. Nykyistä eläinsuojelulakia on tulkittu niin, että tarkastus voidaan tehdä kotirauhan piirissä silloin, kun eläinsuojelulainsäädäntöä epäillään rikottavan.
Valiokunnan mukaan tarkastusta ei tulisi tehdä, jos epäillään korkeintaan sakolla rangaistavissa olevaa lainsäädännön rikkomista, eli käytännössä eläinsuojelurikkomusta tai lievää eläinsuojelurikosta.
Ehdotus on mahdoton, sillä virkaeläinlääkärin ei kuulu nyt eikä ehdotetun lakiesityksenkään mukaan arvioida teon rikosnimikettä. Tämä on esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen tehtävä.
Käräjäoikeuksien antamat tuomiot ovat lieviä ja varsin vaihtelevia. Eläinsuojelurikkomuksina tai lievinä eläinsuojelurikoksina tuomitaan usein myös tekoja, jotka aiheuttavat eläimelle voimakasta kärsimystä, kuten eläinlääkärinhoidon hankkimatta jättämisiä, eläinten hylkäämisiä ja eläimen kuolemaan johtaneita väkivallantekoja.
Pääkaupunkiseudulla vuosittain selvitetyistä noin seitsemästäsadasta eläinsuojelutapauksesta kahdessa kolmesta todetaan lainsäädännön vastaista toimintaa. Yleisimpiä puutteita ovat likaiset pitopaikat ja riittämätön ravinto.
”Lemmikkieläimet ovat täysin ihmisten armoilla.
Tilanne asunnossa voi olla huomattavasti pahempi kuin eläinsuojeluilmoitus antaa ymmärtää. Ilmoitus hajusta rappukäytävässä saattaa johtaa siihen, että asunnosta löydetään kymmeniä kärsiviä eläimiä. Huonoimmassa asemassa ovat häkeissä ja terraarioissa äänettöminä elävät eläimet: niiden kärsimys tulee viranomaisten tietoon useimmiten sattumalta, kun asuntoon tehdään tarkastus esimerkiksi hoitamattoman koiran vuoksi.
Eläinsuojelutarkastus sisällä asunnossa on ainoa tapa selvittää siellä elävän eläimen pitopaikan lainmukaisuus ja nähdä kaikki asunnossa elävät eläimet – myös ne, joita omistaja piilottelee viranomaisilta.
Lemmikkieläimet elävät yleensä kotirauhan suojaamalla alueella. Ne ovat täysin ihmisten armoilla. Ne eivät voi hankkia itselleen ravintoa, poistua ahtaasta, likaisesta tai vaarallisesta pitopaikastaan tai välttyä ihmisen väkivallalta. Kaikilla omistajilla ei ole osaamista tai halua huolehtia eläimistään lain edellyttämällä tavalla. Tällöin tarvitaan eläinsuojeluviranomaisten toimia.
Mikäli tarkastuskynnystä nostetaan, yksityisasunnoissa tapahtuvaan eläinten kärsimykseen puututaan nykyistä harvemmin. Lisäksi linjaus asettaa virkaeläinlääkärit outoon asemaan, jossa heidän on tehtävä ennakkoarvio tapaukseen soveltuvasta rikosnimikkeestä ennen eläinsuojelutarkastusta ja esitutkintaviranomaisen selvityksiä.
Lakiesitykseen on kirjattu pyrkimys tehostaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja viranomaisten keinoja puuttua epäkohtiin. Perustuslakivaliokunnan linjaus heikentää eläinsuojeluvalvontaa nykyiseen tasoon verrattuna. Tämä on ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa.
Elli Valtonen
eläinlääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, valvontaeläinlääkäri vuosina 2012–2023
Tarja Koskela
oikeustieteen tohtori, dosentti, rikosoikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.