Merkittävästä kansalaisten vastustuksesta huolimatta perintöveron perimistä puolustetaan sillä, että se lisää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa tasoittamalla varallisuuseroja. Perintöverotuksella on myös kääntöpuolensa, jonka kokee yhä useampi suomalainen perittävän varallisuuden lisääntyessä.
Tyypillisin esimerkki perintöveron hankaluudesta tulee eteen, kun toinen vanhemmista menehtyy ja leski jää asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Lesken oikeus omassa kodissa asumiseen perustuu joko perintökaaren asumissuojaan tai mahdollisesti vanhempien tekemään keskinäiseen hallintaoikeustestamenttiin. Joka tapauksessa joko kaikki vanhempien omaisuus tai vähintäänkin heidän yhteinen kotinsa on jatkossakin lesken käytössä. Omaisuus ei siis tule perillisen hallintaan eikä ole perillisen myytävissä, vaikka omistusoikeus perilliselle virallisesti siirtyykin.
Lesken oikeudet puolisoiden yhteisen omaisuuden hallussa pitämiseen ovat helposti perusteltavissa, joten moni lapsi jättää vapaaehtoisestikin kuolinpesän jakamatta lesken vielä eläessä.
Sen sijaan oikeudenmukaiselta ei tunnu se perintöverolappu, joka tulee maksettavaksi noin vuoden kuluttua vanhemman kuolemasta. Jos perillisen taloudellinen tilanne on hyvä, perintöveroon tarvittavat varat voivat löytyä säästötililtä, mutta yleensä näin ei ole.
Joka tapauksessa perillinen maksaa veroa omaisuudesta, jota ei saa hallintaansa eikä voi muuttaa rahaksi – mahdollisesti jopa muutamaan vuosikymmeneen. Vastaavanlainen tilanne tulee eteen, jos perii vaikeasti myytävän kiinteistön tai listaamattoman yhtiön osakkeita. Onneksi merkittävä osa yritysten perijöistä saa perintöverosta huojennusta ja maksuaikaa, mutta eivät suinkaan kaikki.
Perheyritysten liitto on vaatinut perintö- ja lahjaverosta luopumista ja sen korvaamista myyntivoittoverolla liiton koko olemassaolon ajan. On merkittävästi kivuttomampaa maksaa veroja silloin, kun siihen on myös varoja, eli silloin, kun myy perimäänsä omaisuutta. Omaisuus ei ole sama asia kuin käytössä olevat rahavarat, eikä omaisuutta välttämättä edes ole muutettavissa euroiksi, vaikka niin haluaisikin.
Jos perintö- ja lahjaverosta ei luovuta tulevalla hallituskaudella, veronmaksua pitää kohtuullistaa siten, että kaikille perintöveroille annetaan kymmenen vuoden maksuaika. Se olisi omiaan ratkaisemaan tilanteita, joissa perintö- ja lahjaveron lyhyt maksuaika johtaa perillisen kohtuuttomiin maksuvaikeuksiin.
Minna Vanhala-Harmanen
toimitusjohtaja
Perheyritysten liitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.