Helsingin Sanomien kirjoitus (22.2.) muistutti, että sisävesiemme tila on nykyään paljon parempi kuin ennen, koska teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitusta on vähennetty tehokkaasti. Suuret järvet ja reittivedet voivatkin nyt hyvin. Ekologinen tila-arvio koskee kuitenkin vain Suomen suurimpia vesistöjä. Viimeisimmässä tila-arviossa (2019) arvioitiin yhteensä 6 875 järveä ja jokea, kun Suomessa on pelkästään järviä noin 180 000.
Maa- ja metsätalousvaltaiset valuma-alueet ja rannikkovedet ovat edelleen heikossa kunnossa, vaikka Suomen kaikkien vesistöjen piti olla hyvässä tilassa jo vuonna 2015. Lukuisat vesistöt eivät tule Suomen ympäristökeskuksen mukaan saavuttamaan hyvää tilaa edes vuonna 2027.
Maataloudesta tuleva rehevöittävä kuormitus ei ole vähentynyt vaan paikoin jopa noussut. Myös metsätalouden kuormitus on osoittautunut aiempaa suuremmaksi. Useat järvet tummuvat ja rehevöityvät. Virtavedet on perattu ja padottu, pienvedet laajalti tuhottu. Suomen sisävesiluontotyyppien tilanne on heikko varsinkin Etelä-Suomessa. Maamme uhanalaisista lajeista 16 prosenttia elää rannoilla ja sisävesissä. Vaelluskalakannoistamme on vain rippeet jäljellä.
Valtioneuvoston hyväksymät vesienhoidon tavoiteohjelmat ovat toteutuneet vain osittain ja toimenpiteet ovat olleet tehottomia. Ilmastonmuutos haastaa tehostamaan vesiensuojelua entisestään, koska se kasvattaa ravinnehuuhtoutumia vesistöihin ja uhkaa maamme sisävesi- ja rantaluontotyyppejä. Ongelmiin on nyt puututtava seuraavassa hallitusohjelmassa ja saatava maamme kaikki vesistöt hyvään tilaan, kuten EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää. Vesistöjen kunnostuksia on tehostettava. Virta- ja pienvedet on saatava eläviksi. Rannikkovesistöjen valuma-alueiden kuormitusta on vähennettävä, jotta myös Itämeren tila paranee.
Vesistöjen tilan paranemisesta koituu huomattavia hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle, vesien virkistyskäytölle, kiinteistöjen arvolle, matkailulle, alueiden vetovoimaisuudelle, ihmisten terveydelle ja kulttuurille sekä yhteiskuntamme huoltovarmuudelle.
professori, Vesistöpaneelin puheenjohtaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
