Suomi on tunnettu edistyksellisestä ihmisoikeuskulttuurista, korkeatasoisesta koulutuksesta ja pohjoismaisesta hyvinvointijärjestelmästä. Suomi ei kuitenkaan ole ollut edistyksellinen alkuperäiskansan oikeuksien suhteen, mikä on jo vahingoittanut valtion mainetta kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat toistuvasti todenneet, että Suomi loukkaa ihmisoikeuksia saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevissa asioissa. Suomessa saamelaiskäräjät edustaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa, mutta alkuperäiskansan poliittinen määräysvalta on säilynyt Suomen hallituksella ja oikeusjärjestelmässä – konflikti, joka edelleen odottaa ratkaisuaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa viime perjantaina (24.2.) kaatunut saamelaiskäräjälakiesitys olisi korjannut ihmisoikeusloukkaukset, päivittänyt Suomen vanhentunutta alkuperäiskansapolitiikkaa ja tukenut vuonna 2021 aloitettua Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiota.
Lakiesitys olisi vahvistanut kollektiivisen itsemääräämisoikeuden toteutumista (niin sanottua ryhmäidentifikaatiota) ja valtion viranomaisten velvollisuutta neuvotella saamelaisten kanssa. Lisäksi se olisi tehnyt saamelaiskäräjävaalien äänestystavan helpommaksi.
Lakiuudistuksen epäonnistuminen on valtava takaisku Suomen saamelaisyhteisölle. Monet saamelaistoimijat ovat uurastaneet lakimuutoksen eteen jo yli vuosikymmenen. Asia ei siis ole uusi, vaikka suurelle yleisölle se on tullut tutummaksi vasta viime aikoina.
”Konflikti odottaa edelleen ratkaisuaan.
Saamelaiset ovat jo 1970-luvulta lähtien olleet globaalisti ja poliittisesti erittäin verkottuneita. Heitä koskevat oikeudenloukkaukset kiinnostavat nykyisin yhä laajempaa yleisöä meillä ja muualla.
Kun saamelaiskäräjälakiesitys kaatui myös tällä hallituskaudella, on odotettavissa, että saamelaisten epäluottamus valtiota kohtaan syvenee ja konflikti alkuperäiskansan ja valtion välillä herättää laajempaa kansainvälistä kiinnostusta. Asian ratkaisemattomuus koituu lopulta rasitteeksi niin seuraavalle hallitukselle kuin Suomen kansainväliselle maineellekin antaen samalla vieraille valtioille poliittisia lyömäaseita.
Euroopan mittakaavassa Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, missä edelleen elää alkuperäiskansaksi tunnustettu ihmisryhmä. Siksi Suomen hallituksen velvollisuus on huolehtia, että saamelaisia koskeva lainsäädäntö on ajanmukainen ja vastaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä noudattaa YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista.
Sanna Marinin (sd) hallitus on kolmas peräkkäinen hallitus, jolta ei ole riittävästi löytynyt tahtoa ratkaista valtion ja saamelaisten välistä ihmisoikeuskiistaa. Sen voisi tiivistää kysymykseen: Kenellä loppujen lopuksi pitäisi olla oikeus päättää saamelaisten sisäisistä asioista? Moraalisesti ja juridisesti katsottuna määräysvallan tulisi olla saamelaisilla itsellään.
Helga West
väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.