Työajan lyhentäminen onnistuu myös Suomessa

Viime vuonna yrityksessämme tehdyssä kokeilussa työajaksi saattoi valita joko nelipäiväisen työviikon tai kuusituntiset työpäivät viitenä päivänä viikossa. Tulokset olivat hyviä.

24.2. 2:00

Helsingin Sanomien nelipäiväistä työviikkoa koskevassa jutussa (21.2.) Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen lakiasiainjohtaja Markus Äimälä tyrmäsivät täysin ajatuksen nelipäiväisestä työviikosta Suomessa. Britanniassa raportoitiin juuri tuoreesta lyhennetyn työviikon kokeilusta, jossa tuloksena työntekijöiden hyvinvointi parani, poissaolot vähenivät ja stressitasot laskivat (HS 21.2.).

Äimälän mukaan tehokkuutta voidaan parantaa väliaikaisesti, mutta pidemmällä aikavälillä tehokkuus ei välttämättä pysy yhtä korkeana, tai vähintäänkin tilannetta tulisi tarkastella vuoden tai parin päästä työajan lyhennyksestä. Äimälän lausunto vihjaa, ettei tällaista pidemmän ajan seurantaa olisi tehty eikä luotettavia tuloksia olisi saatavilla.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan oululainen pelialan yritys Fingersoft on vuosina 2021–2022 tehnyt kaksiosaisen ja vuoden kestäneen työaikakokeilun. Fingersoft työllistää 110 henkilöä Oulussa ja Helsingissä. Työaikakokeiluun osallistui noin puolet yrityksen työntekijöistä, ja viime vuonna päättyneen kokeilun aikana työajaksi saattoi valita joko nelipäiväisen työviikon tai kuusituntiset työpäivät viitenä päivänä viikossa, 90 prosentin palkalla. Kuusituntinen työpäivä toimi kokeilussa lopulta paremmin kuin nelipäiväinen viikko, muun muassa työntekijöiden yhteisöllisyyden ylläpitämisen kannalta, mutta osoitti kuitenkin sen, ettei työajan lyhentäminen ole täysin mahdotonta Suomessa.

Kysymys on arvoista.

Kokeilun tulokset olivat niin hyviä, että lyhennetyistä kuusituntisista työpäivistä tuli Fingersoftille pysyvä hyvinvointietu vuoden 2023 alusta.

Tehty työaikakokeilu osoitti sen, että on olemassa keinoja parantaa työntekijöiden hyvinvointia merkittävästi tuottavuuden pysyessä samana tai jopa parantuessa. Tuloksista selvisi, että kokeiluun osallistuneiden osalta hyvinvointi ja etenkin työn ja vapaa-ajan tasapaino parantuivat merkittävästi.

Kysymys onkin arvoista. Työnantajan tehtävänä on huolehtia työntekijöistään parhaalla mahdollisella tavalla. Tehokkuutta tärkeämpi arvo on työntekijän aito jaksaminen ja hyvinvointi, jonka eteen työnantajan on syytä panostaa.

Työnantajilla tulisikin olla rohkeutta ja halua joustaa sekä kokeilla erilaisia työnteon malleja työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan. Tehokkuus seuraa perässä, kun työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin tukemisesta on huolehdittu.

Jaakko Kylmäoja

toimitusjohtaja, Fingersoft

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide