Korkotukilainamalli kaipaa perusteellista uudistusta

Korkotukilain kehitys on malliesimerkki tempoilevasta asuntopolitiikasta.

28.2. 2:00

Eduskunta hyväksyi muutokset korkotukilakiin. Lailla säädetään valtion tukeman asuntotuotannon ehdoista. Korkotukilain uudistaminen linjattiin jo hallitusohjelmassa: mallista tehdään kannustavampi ja läpinäkyvämpi ja tuen määrää lisätään. Lakimuutos jäi silti vaalikauden kalkkiviivoille.

Pitkä valmistelu ei näy tuloksissa. Uudistus typistyi päivitykseksi. Muutama vuosi sitten kielletty korjauksiin varautuminen sallitaan uudelleen. Asukasvalinta tulkittiin julkiseksi hallintotehtäväksi, mikä lisää hallinnollista taakkaa.

Lisätuki jäi näennäiseksi. Tuen määrään vaikuttava omavastuukorko nousee nykyisestä, jolloin tuki vähenee. Heikennys on perusteltu parannukseksi vertaamalla sitä nykyisen määräaikaisesti alennetun omavastuukoron sijaan teoreettiseen ”pysyvään” omavastuukorkoon, jota ei ole vielä milloinkaan sovellettu.

Tuen voi myös perustella kasvavan, jos käyttää laskentaoletuksena koko laina-ajalle korkeampaa korkotasoa kuin aiemmissa uudistuksissa. Lisätuki on siis lähinnä luova laskuharjoitus.

Korkotukilain kehitys on malliesimerkki tempoilevasta asuntopolitiikasta. Edellisen vaalikauden päätöksiä perutaan, vaikkakin tällä kertaa hyvin perustein. Omavastuukorkoa on vekslattu vähintään vaalikausittain. Ei ole syytä olettaa, että tämänkertaiset parametrit olisivat pysyvämpiä.

Eduskunta velvoitti jatkamaan korkotukilainamallin kehittämistä. Toistuvien päivitysten sijaan tarvitaan perusteellinen uudistus, jossa pureudutaan rakenteellisiin ongelmiin.

Alati vaihtelevista ehdoista on päästävä malliin, joka joustaa talousympäristön mukana. Lyhennysohjelman takapainotteisuutta on vähennettävä ja joustoa lisättävä. Korkotukilainoitus ei juurikaan kiinnosta pankkeja, ja tarjoajia on usein vain yksi. Mallista on kehitettävä houkutteleva myös rahoittajien silmissä.

Lauri Lehtoruusu

toiminnanjohtaja

Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide