Valtiovarainministeriö esitti 8. joulukuuta julkaistussa muistiossaan, että korkeakoulujen rahoitusta olisi mahdollista täydentää perimällä rajoitettuja opinto- ja lukukausimaksuja.
Suomalaiset korkeakoulut ovat maamme korkeimman tason koulutusinstituutioita, joissa opiskelijat saavat laadukasta koulutusta ja valmiudet menestyä työelämässä. Siksi on tärkeää, että korkeakoulut ovat kaikkien suomalaisten saavutettavissa. OECD:n vuoden 2021 työvoimatutkimuksen mukaan suomalaisten korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus on OECD-maiden vertailussa selvästi keskitason alapuolella. Korkeakoulutuksen esteiden lisääminen ei näin ollen ainakaan auttaisi kehitystä. Lukukausimaksujen periminen vaarantaisi tasa-arvon opiskeluun pääsyssä ja estäisi monia opiskelijoita hakeutumasta korkeakouluihin.
Ensinnäkin muistiossa todetaan, että lukukausimaksujen myötä korkeakoulujen käytössä olevat resurssit lisääntyisivät ja korkeakoulut voisivat lisätä panostuksia opetuksen laatuun ja määrään sekä tutkimuksen kehittämiseen. On totta, että korkeakoulut kärsivät resurssipulasta, mutta rahoituspohjan laajentamista ei tulisi maksaa opiskelijoiden pussista.
”Korkeakoulujen tulee olla kaikkien suomalaisten saavutettavissa.
Muistiossa todettiin, että ”koska korkeakoulutukseen osallistuu keskimäärin muuta väestöä hyväosaisemmat ja korkeakoulutus todennäköisesti madaltaa yksilön työttömyysriskiä ja kasvattaa ansioita, opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen rahoitukseen olisi perusteltua”. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä suurin osa korkeakouluopiskelijoissa hyötyy korkeakoulutuksen ansioita kasvattavasta vaikutuksesta vasta vuosia korkeakoulusta valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden pienituloisuus on työttömien jälkeen toisiksi yleisintä (Tilastokeskus 2021).
Toiseksi muistiossa todettiin, että maksujen ansiosta korkeakoulupaikat kohdentuisivat paremmin niille opiskelijoille, jotka hyötyvät koulutuksesta ja opintojen aloittaminen ja niissä eteneminen nopeutuisi. Kuten todettu, korkeakoulutus madaltaa yksilön työttömyysriskiä ja kasvattaa ansioita. Opiskelijat, jotka eivät taloudellisesti pysty maksamaan lukukausimaksuja, ovat juuri niitä, jotka eniten koulutusta tarvitsevat. Heidän opiskeluunsa olisi saatava tukea, ei estettävä sitä lukukausimaksujen perimisellä.
Kolmas väite siitä, että korkeakoulutuksen kustannukset kohdistuisivat osittain korkeakoulutettuihin, jotka hyötyvät koulutuksen aiheuttamista korkeammista tuloista, ei ole täysin totta. Korkeakoulutuksen tuomat hyödyt eivät kohdistu ainoastaan yksittäisiin opiskelijoihin, vaan ne näkyvät myös yhteiskunnassa laajemmin. Tutkimustulokset ja uudet innovaatiot ovat kaikkien kansalaisten hyödyksi ja lisäävät yhteiskunnan kilpailukykyä.
Korkeakoulujen lukukausimaksujen periminen ei näin ollen ole perusteltua eikä takaa tasa-arvoisempaa opiskeluun pääsyä tai laadukkaampaa koulutusta.
sekä kahdeksan muuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ainejärjestöjen edustajaa
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.