Uusien syöpätapausten määrä kasvaa nopeasti. Kun nyt noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään vuodessa, vuonna 2035 arvioidaan 46 000 ihmisen saavan syöpädiagnoosin. Tulevaisuudessa jopa 40 prosenttia meistä sairastuu syöpään. Syövän sairastaneita elää Suomessa jo yli 300 000. Hoitojen kehityttyä määrä kasvaa, kun yhä useampi paranee tai voi elää vuosia normaalia elämää kroonista syöpää sairastaen.
Syöpätutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa syövän synnystä ja hoidosta. On löydetty myös uusia syövän alatyyppejä ja niihin vaikuttavia täsmähoitoja. Nämä voivat kuitenkin kasvattaa syövänhoidon kustannuksia merkittävästi nykyisestä 1,4 miljardista eurosta vuodessa.
Suomi ei ole varautunut riittävästi syöpämäärien kasvuun. Suomelta puuttuu kansallinen syöpästrategia eli yhteiset linjaukset syövänhoidon ja ehkäisyn tulevaisuudesta. Maailman terveysjärjestö WHO on jo 20 vuoden ajan suositellut syöpästrategian laatimista, ja sellainen on laadittu useissa maissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa.
Maailman terveysjärjestön mukaan syöpästrategian keskeiset tavoitteet ovat syöpätapausten ja syöpäkuolemien määrän vähentäminen, syöpäpotilaiden elämänlaadun parantaminen sekä käytettävissä olevien resurssien kustannusvaikuttavin käyttö. Nämä ovat olennaisia tavoitteita Suomessakin sekä inhimillisistä että kansantaloudellisista syistä.
”Kansallisen syöpästrategian laatiminen tulee kirjata hallitusohjelmaan.
Syöpästrategiassa laaditaan tavoitteet ja määritellään keinot vaikuttaa syövän syntyyn, ehkäisyyn, seulontaan ja hoitoon. Syövät tulee havaita, tutkia ja hoitaa mahdollisimman varhain ja tehokkaasti. Syöpäpotilaat tarvitsevat psykososiaalista tukea ja kuntoutusta elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseksi. Syöpähoitojen vaikuttavuutta pitää tutkia ja syöpätutkimuksen edellytykset turvata.
Alueelliset ja sosioekonomiset erot syöpään sairastumisessa ja syöpäkuolleisuudessa ovat keskeisin haaste, johon syöpästrategian tulee vastata. Matalasti koulutetut ja vähävaraiset ihmiset kuolevat syöpiin useammin kuin korkeasti koulutetut ja varakkaat. Muita ratkottavia kysymyksiä ovat esimerkiksi puutteellinen syövän ehkäisy, syöpälääkkeiden käyttöönotto ja rahoituksen kaksikanavajärjestelmä, yhtenäisten hoitokäytäntöjen puute, riittämätön psykososiaalinen ja kuntoutumisen tuki, tutkimuksen rahoitus, palliatiivisen ja saattohoidon määrä ja laatu sekä sote-ammattilaisten riittävyys.
Syöpästrategia parantaisi myös Suomen mahdollisuuksia hyödyntää EU:n ainutlaatuisia, määräaikaisia European Beating Cancer Plan ja Cancer Mission -ohjelmia ja niiden tuomaa rahoitusta ja yhteistyömahdollisuuksia.
Kansallisen syöpästrategian laatimiseen on tärkeä osallistaa alusta lähtien kaikki toimijat ja pitää erityisesti potilaat sen keskiössä. Tähän työhön tarvitaan yhteinen sitoutuminen ja riittävä resursointi. Siksi kansallisen syöpästrategian laatiminen tulee kirjata hallitusohjelmaan.
Juha Pekka Turunen
Syöpäjärjestöjen pääsihteeri
Tomi Mäkelä
Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.