Pertti Mustajoki ja Pekka Puska (HS Mielipide 22.2.) esittivät veroja ja kieltoja yhteiskunnan keinoiksi lihavuuden vähentämiseen. On kiistatonta, että väestön lihavuus aiheuttaa sairauksia, jotka heikentävät ihmisen elämänlaatua ja tuovat yhteiskunnalle kustannuksia.
Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista veroilla ja säädöksillä. Elintarvikkeisiin kohdistuva vero, jonka vaikutuksista kuluttajien valintoihin tai väestön ylipainoon ei ole takeita, olisi yhteiskunnalle kallis ja yksilötasolla tehoton.
Verottamisen oletetaan innoittavan elintarviketeollisuutta tuotekehitykseen, ja esimerkiksi sokerin vähentämisen luullaan olevan helppoa. Sokeri pitää kuitenkin korvata tuotteessa jollakin muulla, jotta maku, rakenne ja muut ominaisuudet toimivat.
Elintarvikeyritykset kehittävät tuotteitaan ravitsemusvastuullisesti ja kuluttajalähtöisesti. Jos tuotetta ei osteta, se poistuu nopeasti kaupan valikoimasta – olipa se terveellinen tai ei.
Sokeriverosta laadittiin jo kymmenen vuotta sitten ansiokkaat selvitykset, joista ilmenivät monenlaiset vaikeudet veron toteuttamisessa. Rajanveto veron piiriin kuuluvista tuotteista on vaikeaa ilman, että vero olisi kilpailullisesti syrjivä.
”Ruoka-ala on jo raskaasti verotettu.
Monimutkainen vero koskisi valtavaa yritysjoukkoa aina pienistä leipureista isoihin yrityksiin aiheuttaen yrityksille ja verottajalle paljon tuottamatonta hallinnollista työtä.
Terveysperusteisen veron tarkoitus on nostaa tuotteiden hintaa, jotta niiden kysyntä vähenisi. Halutaanko Suomeen tosiaankin vero, joka nostaisi ruuan hintaa entisestään? Ruoka-ala on jo raskaasti verotettu. Verotus nostaa tuotteiden yksikkökustannuksia sekä syö resursseja kehittämiseltä ja investoinneilta, mikä taas heikentää alan kykyä työllistää ja kilpailla niin koti- kuin vientimarkkinoillakin.
Markkinointi on yrityksille tärkeä tapa kertoa kuluttajille tuotteistaan ja keskeinen osa elinkeinovapautta. Elintarviketeollisuus haluaa toimia vastuullisesti myös markkinoinnissa. Siksi se päätti elintarvikkeiden markkinointia arvioivan lautakunnan perustamisesta Keskuskauppakamarin yhteyteen.
Itsenäinen ja riippumaton lautakunta on toiminut tämän vuoden alusta lähtien. Itsesääntely on lainsäädäntöä ketterämpi tapa edistää asioita.
Epäterveellisiä elintarvikkeita ei ole laissa määritelty. Ravitsemussuositustenkaan mukaan yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.
Ruoka on iloinen asia ja tärkeä nautinnon lähde, eikä siitä pidä ahdistua. Mustajoki ja Puska viittasivat ravitsemussuosituksiin tehottomana keinona. Onkin syytä kysyä, miten ravitsemussuosituksista viestitään. Miten terveellisen ruokavalion peruselementeistä, kuten lautasmallista, kasvisten lisäämisestä, annoskoosta ja ruokarytmistä kerrottaisiin suomalaisille ilolla?
Marleena Tanhuanpää
johtaja, Elintarviketeollisuusliitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
