Avun kolumnissa 15-vuotias Mea Määttä kirjoittaa, että jalkapallo-otteluissa huutavia miehiä kohdellaan eri tavalla kuin bändejä fanittavia nuoria naisia.
”Nuoria naisia pidetään helposti hysteerisinä ja fanaattisina, mutta on sosiaalisesti täysin hyväksyttävää, että keski-ikäinen mies kiertää suosikkijoukkueensa peleissä ja on vahvasti osa faniyhteisöään.”
”Miesten fanitusta ei aina edes katsota fanitukseksi vaan harrastukseksi. Tyttöjen fanitusta taas pidetään pääasiassa turhana ja nolona ajanvietteenä. Urheilusta kiinnostuneet luokkalaiseni saivat yläasteella puhua vapaasti lempijoukkueistaan, peleistä ja muista omaan urheilukiinnostukseen liittyvistä asioista. Kun edes mainitsin omia kiinnostuksen kohteitani, niille naurettiin ja kokemukset vahvistivat häpeää entisestään. Myös lähipiiri saattaa helposti nauraa fanittavan tytön kiinnostuksen kohteille. Väheksyntä opettaa helposti piilottelemaan itselle tärkeitä asioita.”
”Vaikka urheiluyhteisöissä on myös paljon naisfaneja, ovat ne silti vahvasti miesvoittoisia. Mukana kulkee usein myös alkoholi ja aggressiivisuus. Menestyksen hetkellä omaa joukkuetta saa juhlistaa jopa kyseenalaisin keinoin.”
”Tekee mieli sanoa, että kaikki juontaa juurensa misogyniaan ja naisvihaan.”
”Jos yhteiskunta olisi tasa-arvoinen, ei kenenkään kiinnostuksen kohteita vähäteltäisi eikä ylenkatsottaisi. Silloin kaikilla olisi mahdollisuus kertoa omista mieltymyksistään vapaasti. Oli kyseessä sitten tyttö fanittamassa jalkapallojoukkuetta tai poika ihailemassa poikabändiä, ei mitään kiinnostuksen kohdetta nähtäisi epänormaalina tai outona.”
Seurassa tuottaja Elina Kirssiä huolestuttaa se, että kasvisten poikkeuksellisen suuri hinnan nousu on kutistanut niiden osuutta suomalaisten ruokavaliossa.
”Samaan aikaan makeisten myynti on noussut. Ilmiö on tuttu jo vuosien takaa: huonoina aikoina haetaan lohtua herkuista, ja karkkipussi on monelle suurempaa arjen luksusta kuin kurkku.”
”Terveellisesti syömisestä on tullut kallista, monille jopa mahdotonta. On ostettava sitä, mihin on varaa.”
”Kun kurkut, tomaatit ja muut vihannekset jäävät kauppaan, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. – – Etätyöhön siirtyminen on huonontanut suomalaisten ruokailutottumuksia, sillä kotona kasvisten määrä lautasella on pienempi lounasravintolan annokseen verrattuna.”
”Jos kasvisten kallistumiselle ei tehdä mitään, lasku näkyy suoraan kansanterveydessä ja terveydenhuollon kasvavissa hoitokuluissa tulevina vuosina.”