Korkeakoulujen rehtorineuvostojen puheenjohtajat Mervi Vidgrén ja Jukka Kola kirjoittivat (HS Mielipide 23.2.) korkeakoulutettujen määrän lisäämisen keskeisimmästä haasteesta, rahoituksesta. He totesivat, että korkeakoulujen rahoitus on romutettu reaalisen rahoituksen vähentyessä vuosikymmenen aikana noin 400 miljoonaa euroa.
Esimerkkinä reaalisen rahoituksen vähenemisestä ovat sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutus. Näiden tutkintokohtainen rahoitus on pudonnut vuoden 2010 runsaasta 40 000 euron tasosta alle 20 000 euron suuruiseksi vuoteen 2021 tultaessa. Merkittävä tutkintohinnan pudotus tapahtui uusimman rahoitusmallin tullessa voimaan ja tutkintojen sijoittuessa halvimpaan rahoitusryhmään. Rahoitus laski rajusti lähes 10 000 euroa.
Tutkintoa kohden lasketun rahoituksen lasku vuodesta 2010 johtuu paitsi rahoitusleikkauksista ja rahoitusryhmästä myös tutkintomäärien samanaikaisesta kasvusta sekä rahoituksen painopisteen siirtymisestä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja jatkuvan oppimisen suuntaan.
Sote-alojen osaajista on yhteiskunnassamme huutava pula. Alojen koulutusten vetovoima on isoissa haasteissa ja rahoitus on romahtanut. Tarvitsemme selkeän korjauksen korkeakoulujen rahoitukseen varmistaaksemme vetovoimaisen koulutuksen sekä työelämän ammattitaitoiset osaajat myös tulevaisuudessa.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.