Valtiojohtoisesta ja yrittäjävetoisesta taloudesta tulee käydä vakavaa keskustelua

Valtiojohtoisten hankkeiden konkreettisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys eivät takaa, että ne ovat automaattisesti hyödyllisiä.

1.3. 2:00

KolumnissaanPolitiikka ottaa yhä enemmän valtaa taloudessa” (HS 25.2.) Paavo Rautio eritteli yrittäjävetoista ja valtiojohtoista taloutta. Edellisestä saatiin ensimmäiset viitteet jo 1700-luvulla, jolloin maaseudun köyhistä oloista peräisin olevat yrittäjät, joista monet olivat jopa luku- ja kirjoitustaidottomia, käynnistivät teollisen vallankumouksen Englannissa. He keksivät uusia asioita, joita heidän aikalaisensa kipeästi tarvitsivat elämänsä helpottamiseksi.

Valtiojohtoinen talous kukoisti Euroopan hovien pimeillä takapihoilla. Ranskalaiset ja sveitsiläiset olivat aivan yhtä näppäriä (ja paljon taitavampia) tieteellisten leikkikalujen valmistajina kuin englantilaiset, mutta he tuhlasivat tätä loistavaa sorminäppäryyttä valmistamalla leikkikaluja rikkaille tai kuninkaallisille suosijoille.

Valtiojohtoinen talous luottaa hankittuun tietämykseen ja kokemukseen. Isoja hankkeita on helppoa kannattaa: tuulivoiman kannattajat suosivat tuulivoimaa, ydinvoiman kannattajat ydinvoimaa ja insinöörit yhä tehokkaampia laitteita. Mariana Mazzucato suosittelee kirjassaan Missiotalous, että valtion tulisi katalysoida kunnianhimoisilla hankkeillaan koko yhteiskuntaa.

Valtiojohtoinen talous hylkii yrittäjyyttä, joka on uuden keksimistä ja oivaltavaa ennakointia ihmisten tunnistettuihin ja tunnistamattomiin ongelmiin. Sen tuloksista monet ovat uusia, ennakoimattomia ja siksi monille outoja, jopa pelottavia. Modernein termein ilmaistuna yrittäjyys on arvoa luovaa vuorovaikutusta, jossa ongelmat etsivät ratkaisuja ja ratkaisut ongelmia. Se edustaa hajautettua idea- ja tietovarantoa, jonka potentiaalia on mahdotonta keskittää millekään ryhmälle tai organisaatiolle.

Valtiojohtoisten hankkeiden konkreettisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys eivät takaa, että ne ovat automaattisesti hyödyllisiä. Vasta ilmestyneessä kirjassa Questioning The Entrepreneurial State olevat artikkelit osoittavat, kuinka tärkeää on nähdä välittömiä etuja pidemmälle, jolloin valtion hankkeiden toiset kasvot tulevat esille.

Minusta Rautio on täysin oikeassa siinä, että meidän tulisi käydä vakavaa keskustelua valtiojohtoisesta ja yrittäjävetoisesta taloudesta.

Risto Harisalo

professori emeritus, Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide