Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kommentoi korkojen nousun haitallisia vaikutuksia Suomen talouteen, muun muassa asuntolainojen kautta (HS 25.2.). Jutussa vaihtuvakorkoisten lainojen huomattavan suurta osuutta Suomen asuntolainakannasta selitettiin osin ”maan tavalla”.
Ilmiöön voi etsiä syitä 1990-luvulta. Laman jälkeisinä vuosina Suomen korkotaso laski voimakkaasti, ja aiemmin myönnettyjen kiinteäkorkoisten luottojen korot olivat selvästi vallitsevia markkinakorkoja korkeampia. Jos lainanottaja halusi purkaa vanhan kiinteäkorkoisen sopimuksen ennen eräpäivää, veloitti pankki häneltä sopimuskoron ja vallitsevan markkinakoron erotuksen lopulta laina-ajalta.
Purkukustannus saattoi olla huomattava, karkeasti esimerkiksi kolmen prosentin korkoero viiden vuoden laina-ajalta johti noin 15 prosentin purkusakkoon lainapääomalle. Näitä kustannuksia pidettiin usein kohtuuttomina, ja pankkeja kehotettiin luopumaan niistä.
Purkukustannuksissa ei ollut kyse pankkien ahneudesta. Pankki suojaa tyypillisesti kiinteäkorkoiseen lainaan liittyvän korkoriskinsä eli yksinkertaistettuna lupautuu lainaa myöntäessä itse maksamaan kiinteää korkoa toiselle markkinaosapuolelle vallitsevan korkotason mukaisesti. Jos myönnetty asuntolaina sittemmin puretaan ja purkukustannusta ”kohtuullistetaan”, jää tappio pankin maksettavaksi.
Luonnollinen seuraus tästä on, että pankit pyrkivät jatkossa välttämään mahdollista kustannusansaa ja lopettavat pitkien kiinteäkorkoisten lainojen markkinoinnin. Samasta ilmiöstä keskustellaan parhaillaan kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin liittyen.
Lainojen korkosuojauksen mielekkyyttä on viime vuoteen asti kyseenalaistettu mediassa ensinnäkin siksi, että korkojen ei uskottu nousevan, ja toiseksi siksi, että suojausten myynti on pankeille kannattavaa liiketoimintaa.
On hyvä muistaa, että tulevia korkoja ei osaa ennustaa ekonomisti, pankkiiri eikä professori. Vaihtuvakorkoinen laina voi olla edelleen hyvä vaihtoehto kotitaloudelle, jolla on vakaat tulot ja säästöjä puskureina. Jos tulevaisuuden korkokustannukset taas huolettavat, mielenrauhasta kannattaa mahdollisesti jotain maksaakin.
”Työkalut asuntolainojen monipuolistamiseksi ovat olemassa.
Uudessa korkoympäristössä olisi myös oiva tilaisuus laajentaa suomalaista asuntolainavalikoimaa. Esimerkiksi Tanskassa ja Yhdysvalloissa tyypillinen asuntolaina on 30-vuotinen ja kiinteäkorkoinen, ja lainanottajalla on oikeus ennenaikaiseen takaisinmaksuun ilman purkukustannusta. Purkuun liittyvän riskin suojaus on tällöin hinnoiteltu osaksi lainan kokonaiskorkoa. Tällainen joustava laina voitaisiin toteuttaa Suomessakin.
Työkalut suomalaisten asuntolainojen monipuolistamiseksi ovat olemassa. Haastan pankit kilpailemaan alan tuotekehityksellä ja median perehtymään eri vaihtoehtoihin perusteellisesti. Asuntolainakannan korkoriskin hajauttaminen on Suomen kansantalouden etu.
Antti Suhonen
rahoituksen työelämäprofessori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
